tag:blogger.com,1999:blog-45796712636528659442024-02-07T18:32:49.652-08:00Poltettu MaaVauhti kiihtyy ja pohjaa ei näy. Poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallsia kirjoituksia Suomesta ja maailmalta.Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.comBlogger120125tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-90076336359523271702021-08-24T08:00:00.000-07:002021-08-24T08:00:47.904-07:00Pakkomielle valtionvelkaan estää rationaalisen ajattelun<p><span style="font-size: large;">Jos löytää huonon idean, löytää myös todennäköisesti
talouskuriporukan kannattamasta sitä. Niinpä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12053244"><span style="color: #2b00fe;">Ylellä</span></a> kirjoitetaankin jotta
”Valtionvarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on sanonut, että Euroopan
unionissa tulisi palauttaa 60 prosentin velkasääntö” mihin
valtionvarainministeriön budjettipäällikkö Sami Yläoutinen kommentoi ”Se ei ole
realistista lyhyellä aikavälillä, mutta nyt on jo valtiovarainministerin suulla
todettu, että vanhat mittaristot ovat edelleen päteviä”. EU:n velka- ja
budjettisääntöjen (velan suhde BKT:een ei saa ylittää 60%, alijäämä ei saa
alittaa 3%) ongelma on, että ne mittaavat kansantalouden toimivuuden näkökulmasta
todella omituisia asioita. Kerrataanpa taas perusteita: jokaisessa
kansantaloudessa on tietty tuotantokapasiteetti (kaikki tuotantolaitokset,
koneet, työvoima, jne.) ja valtion finanssipolitiikan olennaisin tehtävä on
pitää tämä kapasiteetti niin lähellä täyskäyttöä kuin mahdollista, koska
jokainen päivä sen alapuolella tarkoittaa rahan kaatamista viemäriin menetetyn
BKT:n muodossa ja ihmisten pitämistä työttömänä huvikseen. Kapasiteetin
käyttöaste puolestaan pääasiassa määräytyy kysynnän perusteella ja kysyntä
tulee karkeasti kolmelta vaihtoehtoiselta alueelta: 1) yksityiset kuluttajat 2)
yksityinen yrityssektori 3) julkinen sektori. Jos kaksi ensimmäistä näistä on
tukkeessa (kuten edelleen osittain on), niin talouskurittajien pitää pystyä
vastaamaan mistä tarvittava kysyntä tuotantokapasiteetin pyöritykseen tulee,
jos ei julkisen sektorin alijäämästä (ja siten velkaantumisesta). Tähän
kysymykseen ei ikinä saa järkevää vastausta, koska sellaista ei ole. Joka
tapauksessa EU:n taloussäännöillä on taipumus vaikeuttaa järkevää reagointia kysynnän
ja tarjonnan muutoksiin ihan normaaleina aikoinakin.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p><span style="font-size: large;"> </span></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">Pitäisikö EU:ta sitten pyörittää ilman taloussääntöjä? Ei,
vaan velka- ja budjettisäännöt tulisi korvata esim. (symmetrisellä) inflaatiosäännöllä,
mikä tarkoittaisi kansantalouksien säätämistä varsinaisen kapasiteetin mukaan.
Toisin sanoen symmetrinen inflaatiosääntö estää esim. yli-innokkaita
populistihallituksia ylikuumentamasta talouksia (jotka sitten kuplien
puhjetessa kaatuvat muiden niskaan) pakottamalla inflaation noustessa liiaksi hillitsemään
kysyntää; toisaalta se samalla estää valtioita kampittamasta toisia EU-jäseniä
tarkoituksellisella hintakilpailulla pohjalle (kuten Saksa teki vuosituhannen
vaihteessa) laukaisemalla esim. automaattisia julkisia investointeja inflaation
pudotessa tavoitteen alapuolelle (inflaatiotavoitteen optimaalinen kohta on sitten
eri kysymys). Hyvänä puolena tässä reagointi tapahtuisi sen pohjalta niin kuin
talous varsinaisesti toimii, vaikkakin velkasääntöjen pudottaminen saattaisi toisaalta
vähentää talouskurikommentaattoreilta mahdollisuuksia juttujensa myymiseen
esim. mediassa. Mutta eiköhän heillekin uutta työtä löytyisi – metsissä
kuulemma riittää risusavottaa.</span><o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqGZJBjQdbSu3CgM2XhZX4oV-eR8kP1BgGZVojbNEY9nyAW7YYlQWHMQtMWgzGYg6gtx9jdRjstZ5zSoTYsuCuhPxS0XkLYcICtK_DInI8ZOu6iqLl6kmEbHtA9NTlN0T2jnK_aD2oNW7W/s955/N%25C3%25A4ytt%25C3%25B6kuva+%25285%2529.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="609" data-original-width="955" height="394" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqGZJBjQdbSu3CgM2XhZX4oV-eR8kP1BgGZVojbNEY9nyAW7YYlQWHMQtMWgzGYg6gtx9jdRjstZ5zSoTYsuCuhPxS0XkLYcICtK_DInI8ZOu6iqLl6kmEbHtA9NTlN0T2jnK_aD2oNW7W/w546-h394/N%25C3%25A4ytt%25C3%25B6kuva+%25285%2529.png" width="546" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-size: 10.0pt; mso-bidi-language: AR-SA; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: EN-US;"><a href="https://mainlymacro.blogspot.com/2021/04/eurozone-fiscal-rules-should-be-based.html"><span style="color: #2b00fe;">Harmonisoitu inflaatio</span></a> suhteessa Euroalueen keskiarvoon 2000-2007. Kuten näkyy, Saksa
pyörittää koko ajan keskiarvoa alempaa inflaatiota, kun taas periferiamaat
ylikuumentavat talouksiaan; velka- tai alijäämäsäännöt eivät millään tavalla
hillitse kumpaakaan kehitystä.</span></td></tr></tbody></table></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhH9GGfcGBK3HnlxqmWPN7Wvg_Oeq7Es9a8K4yCkQh8vFaJDqk0DMTUH9YgQ9__-uyOkXkI8kOENeOY39ruTJ3tx9LAcqZX9311WBtJ062jygJVeQ6P9DLBzSJBYoPket63bHoOvYkGpKmX/s928/N%25C3%25A4ytt%25C3%25B6kuva+%25284%2529.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="595" data-original-width="928" height="374" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhH9GGfcGBK3HnlxqmWPN7Wvg_Oeq7Es9a8K4yCkQh8vFaJDqk0DMTUH9YgQ9__-uyOkXkI8kOENeOY39ruTJ3tx9LAcqZX9311WBtJ062jygJVeQ6P9DLBzSJBYoPket63bHoOvYkGpKmX/w533-h374/N%25C3%25A4ytt%25C3%25B6kuva+%25284%2529.png" width="533" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-family: "Times New Roman",serif; font-size: 12.0pt; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-size: 10.0pt; mso-bidi-language: AR-SA; mso-fareast-font-family: "Times New Roman"; mso-fareast-language: EN-US;">Harmonisoitu
inflaatio absoluuttisina numeroina 2013-2020. Finanssikriisin jälkeisessä
maailmassa inflaatio (ja siten siis kysyntä) on jatkuvasti tavoitteen
alapuolella. Tässä tapauksessa velka- ja alijäämäsäännöt aktiivisesti ohjaavat
irrationaaliseen toimintaan estämällä kasvattamasta kysyntää riittävästi, jotta
kansantalouksien kapasiteetit voisivat palautua täyskäyttöön. Kun tekee huonoja
sääntöjä, saa huonoja lopputuloksia.</span></td></tr></tbody></table><br />Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-83751360870370268242021-07-08T07:58:00.000-07:002021-07-08T07:58:07.138-07:00Työvoimapulauutisointi palaa normaalille tasolleen<p><span style="font-size: large;">Maailma muuttuu, uutisointi työvoimapulasta ei. Niinpä
<a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c9508bcd-9a06-4774-a5d9-825e76a7dc19"><span style="color: #2b00fe;">Iltalehti</span></a> kirjoittaa ravintola-alasta jotta ”Alalla on ollut haasteita
rekrytoinnin kanssa aiemminkin, mutta korona on muuttanut tilanteen entistä
hankalammaksi […] Ympäri Suomea on tarvetta ravintola-alan ammattilaisille,
mutta pahin työntekijäpula on alueilla, joissa rekrytointiongelmia on ollut jo
ennen koronaa.” Ensin on jälleen syytä todeta, että jos markkinajärjestelmässä
on puutetta jostain, niin silloin siitä joutuu maksamaan enemmän – kysynnän ja
tarjonnan laki on minkä tahansa markkinasysteemin peruspilari ja oikeaan
markkinaehtoiseen työvoimapulaan oikea markkinaehtoinen ratkaisu on tarjota
työvoimasta suurempaa hintaa (eli palkkaa). Tässä tapauksessa asia on kuitenkin
vielä enemmän totta, koska käytännössä missä tahansa paikassa on enemmän kuin
yksi ravintola/baari/tms., mikä tarkoittaa että työvoimaa on itse asiassa aina
saatavilla suoralta kilpailijalta. Näin ollen jos yritys A tarjoamalla
suurempaa palkkaa ostaa työntekijöitä pois kilpailevalta yritykseltä B, tämä
tarkoittaa että ennemmin tai myöhemmin B alkaa menettää kykyään palvella
asiakkaitaan, mikä puolestaan antaa A:lle absoluuttisen edun – A pystyy
suorittamaan sille tulleita tilauksia samaan aikaan kun B ei, minkä seurauksena
jossain vaiheessa B menee konkurssiin. Tämä on ikävää B:lle, mutta näin
markkinataloudessa on tarkoituskin käydä: käytössä olevia resursseja paremmin
organisoivat yritykset ajavat huonommin johdetut konkurssiin, mikä parantaa
talouden tuottavuutta ja sitä kautta koko kansantalouden tilaa. Jostain syystä tätä
kutsutaan nykyään työvoimapulaksi.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p><span style="font-size: large;"> </span></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">Asia on myös sikäli olennainen, että tuottavuuden heikko
kehitys on vaivannut Suomea käytännössä koko ajan vuodesta 2008 eteenpäin
(tuottavuus on pitkällä aikavälillä olennaisin tekijä talouskasvussa). Tähän liittyen homman ydin on tässä: työvoiman niukka saatavuus pakottaa yrityksiä organisoimaan
toimintaansa paremmin, investoimaan uusiin laitteisiin, kouluttamaan
työntekijöitään ja toteuttamaan muita tuottavuutta parantavia toimia, koska
työvoimaresurssien rajallisuus on pystyttävä kompensoimaan jollain muulla
tavalla. Sen sijaan halpatyövoimareservin ylläpito tekee päinvastaista, eli
ohjaa kansantaloutta työvoimaintensiiviseen matalan tuottavuuden toimintaan
kuten puhelinmyyntiin, pizzan kuljetukseen, feissaukseen tai siihen aina
vaadittuun risusavottaan. Näin ollen oikea markkinaehtoinen työvoimapula
pidemmällä aikavälillä olisi oikeastaan ihan hyvä asia, mutta sellaista ei ole
ainakaan lukujen valossa viimeiseen 13 vuoteen näkynyt. Toisaalta tietenkin jos
odottaa löytävänsä järkevää kommentaaria, niin Iltalehti on todennäköisesti
erittäin huono paikka sellaisen etsimiseen.</span><o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjR3GIWBMCJ6DYxvRlzRna4iAsalcmQDv7MtG2jlkwr3tPqCd20pmQon1GJClcie3QQzkWHhspqZROUEWwh-qTSsmOR1gSfC64gN6fV4T_5KcG0OnJPA5tGOFvPGsFeZn8a105bq2B3aLT1/s750/Tuottavuus-D-768x575+%25283%2529.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="523" data-original-width="750" height="368" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjR3GIWBMCJ6DYxvRlzRna4iAsalcmQDv7MtG2jlkwr3tPqCd20pmQon1GJClcie3QQzkWHhspqZROUEWwh-qTSsmOR1gSfC64gN6fV4T_5KcG0OnJPA5tGOFvPGsFeZn8a105bq2B3aLT1/w564-h368/Tuottavuus-D-768x575+%25283%2529.png" width="564" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="https://blogs.helsinki.fi/talouttajahistoriaa/2021/06/19/nousukautta-pukkaa/"><span style="color: #2b00fe;">Työn tuottavuus</span></a> on edelleen käytännössä samalla tasolla kuin vuonna 2008.</td></tr></tbody></table><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p>Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-43665866906963127142021-05-29T12:18:00.000-07:002021-05-29T12:18:25.602-07:00Keskuskauppakamarissa muistellaan haikeana aktiivimallia<p><span style="font-size: large;">Taannoin oli paljon porua siitä, minkä ministeriön lukemia
pitäisi käyttää puoliväliriihessä esitettyjen työllisyystoimien arviointiin ja
olivatko yhdet numerot liian pieniä tai toiset liian suuria. Nyt
Keskuskauppakamari ottaa asiaan myös <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3c04126e-5c71-4224-a98c-deaa5cf0b5a0"><span style="color: #2b00fe;">kantaa</span></a> toteamalla pääekonomistinsa Mauri
Kotamäen kautta, että kaikki luvut ovat itse asiassa liioiteltuja, koska niissä
ei oteta huomioon tehtyjen päätösten negatiivisia vaikutuksia: ”On koko lailla
omituista, että edelleenkään hallitus ei ota laskelmissaan huomioon
negatiivisia vaikutuksia aiheuttavia työllisyystoimia.” Negatiivisina
työllisyystoimina mainitaan mm. aktiivimallin purkaminen, perusturvan ja muiden
etuuksien tasokorotukset sekä perhevapaauudistus ja esimerkiksi
Keskuskauppakamarin <a href="https://kauppakamari.fi/vaikuttaminen/talous-ja-tyo/tyollisyystavoitelaskuri/paatosperaiset-tyollisyystoimet/"><span style="color: #2b00fe;">kotisivuilta</span></a> löytyvien lukujen mukaan jo pelkästään aktiivimallin
poisto yksinään heikentää työllisyyttä 2050 – 12000 henkilöllä. Tämä on
tietenkin jo sikäli uutisen arvoista, koska näköjään jostain on löytynyt Juhana
Vartiaisen lisäksi toinenkin taho, joka edelleen vannoo aktiivimallin nimeen ja
ilmoittaa, että jopa 12000 ihmistä enemmän saattaisi saada töitä, jos heitä
vain ymmärrettäisiin auttaa lyömällä pampulla päähän.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">Vakavammin kyseinen lista negatiivisista työvoimatoimista
kertoo ikävä kyllä mitä kovin usein tarkoitetaan, kun puhutaan työllisyyttä
parantavista rakenteellisista uudistuksista: tukien leikkauksia, työajan
pidentämistä, työnantajan neuvotteluvoiman lisäämistä, jne. Näiden
hyveellisestä vaikutuksesta on n. 40v vallinnut vankka konsensus, vaikkakin
erityisesti viime vuosina on alkanut kuulua myös soraääniä. Niinpä esimerkiksi
<a href="https://academic.oup.com/ser/article/16/4/687/4739737?login=true"><span style="color: #2b00fe;">Dosi et al. (2017, 2018)</span></a> vertaavat mitä on tapahtunut siirtymässä
”fordistisesta mallista” – systeemi, jossa työsuhdeturva on hyvä ja palkat
sidottu sekä yrityskohtaisen että kokonaistalouden tuottavuuden kehitykseen –
malliin, jossa työsuhdeturvaa on heikennetty ja työmarkkinat ovat avoimet ja
kilpailulliset. Tiivistettynä tuloksista voi sanoa, että siirtymän seurauksena
työntekijöiden neuvotteluvoima heikkenee, mikä puolestaan alentaa palkkoja ja
sitä kautta kokonaiskysyntää. Tämä vähentää yritysten investointeja
T&K-toimintaan, mikä puolestaan näkyy matalampana tuottavuuden kasvuna ja
sitä kautta jälleen matalammissa palkoissa, mutta myös pitkällä aikavälillä lisääntyneissä
konkursseissa. Voittajina toimivat muutamat harvat yritykset sekä niiden
omistajat ja funktionaalinen tulonjako työn ja pääoman välillä muuttuu
epätasa-arvoisemmaksi. Lopputilanteessa tuottavuuden ja talouden kasvu on
hitaampaa, työttömyys korkeammalla, tuloerot suurempia ja palkat matalampia. Olennaista
tässä on, että erilaisia lukuja laskettaessa työllisyystoimille oletus on käytännössä
päinvastainen, eli että näin *ei* ole tapahtunut, vaikka moni edellä
esitetyistä seikoista pätee myös Suomeen. Sinällään erilaisten
työllisyystoimien arviointi ei ole hyödytöntä, mutta niitä pitäisi arvioida
niiden kokonaistaloudellisen vaikutuksen kautta, ei irrallisina toimina, ja
yksittäisille luvuille sinetin vaatimista Valtionvarainministeriöstä (tai
mistään muualtakaan) on käytännössä yhtä hyödytöntä kuin yrittää kammeta Paavo
Väyrystä ulos politiikasta.</span></p><p class="MsoNormal"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixbVJbEW9gXBxW7jfw9CKgYO5RDPB8LOkqeXgnQg9NyrCrUh0PDtGzDzE6JE-kBIrpiSNYnMl9qP85lWldBRlFcpMpqWPDosjYf69GeYPK3OLtGvJmiju0qB0MGXvlaeAopSRmXrvHV3GC/s1654/Rakenteelliset-toimenpiteet_100521.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1654" data-original-width="1165" height="706" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixbVJbEW9gXBxW7jfw9CKgYO5RDPB8LOkqeXgnQg9NyrCrUh0PDtGzDzE6JE-kBIrpiSNYnMl9qP85lWldBRlFcpMpqWPDosjYf69GeYPK3OLtGvJmiju0qB0MGXvlaeAopSRmXrvHV3GC/w568-h706/Rakenteelliset-toimenpiteet_100521.png" width="568" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Keskuskauppakamarin laskelmat työllisyystoimien vaikuttavuudesta.</td></tr></tbody></table><br /><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><o:p></o:p></p>Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-5112690557791398232021-04-18T09:18:00.000-07:002021-04-18T09:18:34.321-07:00Kokoomus ilmoittaa leikkauslistoilla ja joustamisella syntyvän 300 000 työllistä<p><span style="font-size: large;">Kokoomus <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a0977bae-2257-4da3-9cbf-730ecd79346d"><span style="color: #2b00fe;">julistaa</span></a> oletetusti 300 000 työllistä luovan leikkauslistan,
mutta samalla esittää myös mielenterveyspalveluihin lisää rahaa – tähän
yhteyteen täytyy olla piilotettu jokin tietoinen vitsi keinojen ja päämäärään
epäsuhdasta. Vakavasti ottaen kuten jatkuvasti puhutaan joustavuuden ja
paikallisen sopimisen lisäämisen tarpeesta, niin myös ”Kokoomus haluaa
mahdollistaa paikallisen sopimisen kaikissa yrityksissä. Tämä tarkoittaisi
paikallisen sopimisen sallimista myös niissä yrityksissä, jotka eivät ole
järjestäytyneitä eli eivät kuulu johonkin työnantajaliittoon.” Paikallisen
sopimisen, työehtojen avaamislausekkeiden, jne. pointti on siis mahdollistaa
yrityksille mahdollisimman helppo ja joustava sopeutuminen muuttuviin
tilanteisiin (työvoimaa helpommin sisään ja ulos tarpeen mukaan, mahdollisuus
neuvotella pienempiä palkankorotuksia kysynnän laskiessa, jne.) mikä sitten
ainakin oletetusti johtaa paitsi korkeampaan työllisyyteen, niin myös suurempaan
tuottavuuteen työvoiman siirtyessä joustavammin sinne, missä sitä tarvitaan.
Ongelma tässä on, että palkkojen joustaessa alaspäin kysyntäshokissa (kuten
finanssikriisissä) tämä yksinkertaisesti vähentää kysyntää entisestään.
Työvoiman tarjonnan kasvaessa suhteessa kysyntään myös deflaatiopaineet
kasvavat, mikä puolestaan tarkoittaa korkeampaa reaalikorkoa (nimelliskorko –
inflaatio = reaalikorko, eli inflaation hidastuessa reaalikorko nousee) ja sitä
kautta edelleen vähenevää tuotantoa ja kysyntää. Syntyy jatkuva työvoiman
ylitarjonnan kehä, mikä näkyy pysyvästi nollan tienoille jämähtäneessä
inflaatiossa ja työvoiman tehokkaamman allokaation sijasta kasvaneessa
pitkäaikaistyöttömyydessä. Tämä on käytännössä tismalleen koko euroalueen
makroekonominen tarina viimeisen 10v ajanjaksolta ja kuten esim. <a href="https://academic.oup.com/ser/article/16/4/687/4739737?login=true"><span style="color: #2b00fe;">Billi &
Gali (2019)</span></a> toteavat, nollakorkotila vahvistaa joustavuutta vaativien
linjausten negatiivisia vaikutuksia entisestään, koska keskuspankki ei pysty
tehokkaasti kompensoimaan kysynnässä tapahtuvia pudotuksia rahapolitiikalla. Toisin sanoen
Kokoomus siis ehdottaa viime vuosikymmenellä erittäin huonosti toimineiden
linjausten toistamista, mutta nyt vain vielä huonommin sopivassa tilanteessa.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p><span style="font-size: large;"> </span></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">Itse asiassa <a href="https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09538259.2020.1759245"><span style="color: #2b00fe;">Brancaccio et al. (2020)</span></a> tekemässä
meta-analyysissä työmarkkinoiden joustoja tarkastelleista tutkimuksista
aikavälillä 1990-2019 ainoastaan 28% tuki näkemystä, jonka mukaan joustoja
lisäävät reformit kasvattivat työllisyyttä/vähensivät työttömyyttä, kun taas
51% päätyi päinvastaiseen tulokseen ja 21% kohdalla tulos oli epäselvä. Myös
reformien negatiivisia vaikutuksia löytäneiden tutkimusten määrä kasvoi kohti
ajanjakson loppua, mikä voi olla joko seurausta metodologioiden parantumisesta
tai sitten siitä, että vaikka kyseiset reformit olisivatkin saattaneet joskus
toimia paremmin, on aika pahasti ajanut niistä ohi. Tämä kuitenkaan tuskin
vähentää niiden suosittelujen määrää ja vaikka mielenterveyspalveluihin on
epäilemättä hyvä suunnata lisää rahaa, niin mahdollisesti sinne pitäisi
suunnata myös uusia potilaita.</span><o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYf9mR4IRRr6bmcHiFmGJojlnPQ6EKKDdZnK2v39vhkkdLYmAnL1DbAXl8VEuwXoikh-3ODxv3HVq0d-6n1vwsskICzb6cWBKRb8DrUFtkQcHrPjodpITNslTjWYSa-5lkxGzIZffr859V/s968/Wage_rigidies.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="862" data-original-width="968" height="491" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhYf9mR4IRRr6bmcHiFmGJojlnPQ6EKKDdZnK2v39vhkkdLYmAnL1DbAXl8VEuwXoikh-3ODxv3HVq0d-6n1vwsskICzb6cWBKRb8DrUFtkQcHrPjodpITNslTjWYSa-5lkxGzIZffr859V/w578-h491/Wage_rigidies.png" width="578" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Billi & Gali (2019) mallinnus palkkajäykkyyden ja nollakorkotilan suhteesta. Punainen viiva kuvaa tilaa nollakorkorajoitteen vallitessa, sininen ilman sitä. Olennaisin kuvio on vasen alareuna, jonka mukaan siis ilman nollakorkorajoitetta täysin optimaalisen keskuspankin rahapolitiikan vallitessa palkkojen jäykkyys/joustavuus ei itse asiassa vaikuta millään tavalla hyvinvointitappioihin kysyntäshokeissa, mutta nollakorkotilanteessa niistä sen sijaan tulee välttämättömiä.</td></tr></tbody></table><br /><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><br /></span></p>Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-72654050157294047242021-03-13T12:04:00.001-08:002021-03-21T04:10:57.497-07:00Talouskurittajia huolettaa ettei edellistä talouskurikatastrofia haluta toistaa<p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">Talouskuriporukka on jälleen varoittamassa valtionvelan
kaatumisesta tulevien sukupolvien niskaan. Evan johtaja Emilia Kullas
<a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/06bdf08f-0f58-4cd8-9dd9-5c2e76e548c9"><span style="color: #2b00fe;">kirjoittaa</span></a>: ”Ongelma on, miten elää kasvavan velkataakan kanssa. Suomi vanhenee
Euroopan nopeinta tahtia. Yhä pienemmän joukon työssäkäyviä on omilla
verotuloillaan kyettävä kannattelemaan yhä kasvavaa joukkoa eläkeläisiä ja
pientä joukkoa vauvoja.” Ajatellaanpa tämä logiikka läpi. Kullas pelkää siis pääasiassa
julkisen sektorin tuottamilla terveydenhoidon ym. vanhustenpalveluiden alueella
kysynnän kasvavan väestön ikääntymisen seurauksena niin paljon, ettei vähenevä
työvoima pysty siihen enää vastaamaan – tämä on siis tarina liian suuresta
kysynnästä suhteessa tarjontaan. Ongelmana kuitenkin on, että siinä missä väestön
vanhetessa kysyntä edellä mainituilla sektoreilla kyllä kasvaa, niin samaan
aikaan heidän henkilökohtainen kulutuksensa putoaa (vanhempi väki ei ole
perustamassa perhettä, ostamassa uutta autoa, omakotitaloa, jne.), minkä
seurauksena kokonaiskysyntä itse asiassa laskee. Tämä on siis nimenomaisesti päinvastoin
kuin mitä talouskuriporukan tarinassa tapahtuu ja heidän vastauksensa putoavaan
kysyntään on pudottaa sitä yksinkertaisesti vielä enemmän. Talouden
pyörimiseksi mahdollisimman lähellä maksimikapasiteettiaan ja ihmisten
pitämiseksi työllistyneinä on yhteiskunnassa aina oltava läsnä tietty määrä
kysyntää ja jos sitä ei ole tulossa yksityiseltä sektorilta, niin ainoaksi
vaihtoehdoksi jää julkinen puoli. Tiedän että asia ärsyttää talouskurittajia,
mutta sille nyt ei vain voi mitään.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><br /></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">Kirjoitus on myös fantastinen muistutus siitä, kuinka
erilaisilla säännöillä ihmiset pelaavat. Kallas toteaa: ”Velkanautiskelijoiden
vastapainona ovat talouskonservatiivit, joiden mielestä pitäisi elää enemmän
suu säkkiä myöten. Tämä porukka – jota itsekin edustan – tuntuu olevan tällä
hetkellä häviöllä.” Jos tarjoilija työssään heittelee lautasia seinille, mätkii
sisään tulevia asiakkaita turpiin ja kotiin lähtiessään sytyttää koko
ravintolan tuleen, niin hän tuskin kauan enää pystyy toimimaan tarjoilijana.
Sen sijaan, kun talouskuriporukka järjestää hellimästään asiasta finanssikriisin
jälkeen koko Euroopan mittaisen kokeen ja saa toimillaan aikaan taantuman
pitkittymisen useilla vuosilla, miljardien eurojen menetykset menetetyssä
kasvussa, ties kuinka monien pitämistä tarpeettomasti työttöminä ja epäilemättä
myös useiden elämien pysyvän tuhoutumisen kaiken tämän seurauksena, niin heidät
kutsutaan kansalliseen mediaan kolumnisteiksi ilmaisemaan närkästyksensä siitä,
ettei heidän anneta pyöräyttää koko kierrosta vielä uudemmankin kerran. Että
kaipa tässä tarinassa talouskurittajat ovatkin sitten taas niitä oikeita uhreja.</span><o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDxZgvy7Mz781-jGCcV-soYJsoU53wRe6txWPjXl_sGzKCjY0Mrf06ngzHXBAuWiDdg6fLt8jzSbhZNtA7N5AUOfzXk6ew8wqyI9fH-L1mFalh4QVzwCub3UrdmkYGMaUiY4us_nzd2BYE/s730/euro-area-unemployment-rate.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="340" data-original-width="730" height="334" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDxZgvy7Mz781-jGCcV-soYJsoU53wRe6txWPjXl_sGzKCjY0Mrf06ngzHXBAuWiDdg6fLt8jzSbhZNtA7N5AUOfzXk6ew8wqyI9fH-L1mFalh4QVzwCub3UrdmkYGMaUiY4us_nzd2BYE/w640-h334/euro-area-unemployment-rate.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Työttömyyden kehittyminen euroalueella. Kuten näkyy, jo pelkästään tällä mittarilla vuonna 2010 aloitettu talouskurikokeilu hidasti palautumista taantumasta vähintään puolella vuosikymmenellä...</td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4GEIKKgJ15Bvj19wuGNF7ofGOpKszYxZBz5oMeb_7U5EDBpJfTTR3Ut0hPtkY6iNyI-Atpuab4Io11hycMbu-jo1EfD3EoLUS0y2IYl7zXzCtCC77-temC3m9L0GEDdJFVCljBdyP8YxF/s751/N%25C3%25A4ytt%25C3%25B6kuva+%252861%2529.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="553" data-original-width="751" height="376" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4GEIKKgJ15Bvj19wuGNF7ofGOpKszYxZBz5oMeb_7U5EDBpJfTTR3Ut0hPtkY6iNyI-Atpuab4Io11hycMbu-jo1EfD3EoLUS0y2IYl7zXzCtCC77-temC3m9L0GEDdJFVCljBdyP8YxF/w640-h376/N%25C3%25A4ytt%25C3%25B6kuva+%252861%2529.png" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">...Ja täsmälleen sama kehitys tapahtui myös Suomessa. On hienoa, että vaikka elinikäistä oppimista mainostetaankiin nykyään melkein kaikille, niin talouskurittajien ei sentään onneksi tarvitse ikinä oppia mistään mitään.</td></tr></tbody></table><br /><p></p>Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-5305293602752894362021-02-10T11:44:00.000-08:002021-02-10T11:44:39.465-08:00Juhana Vartiainen pelkää työvoiman loppuvan keskellä taantumaa<p><span style="font-size: large;">Juhana Vartiaisella on fantastinen tapa puolustaa hänelle
mieluisia asioita tekemällä toteamuksia, jotka usein saavat kyseiset asiat näyttämään
itse asiassa vielä huonommilta. Niinpä ottaessaan kantaa puoluetoverinsa Kai
Mykkäsen taannoisiin <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000007787129.html"><span style="color: #2b00fe;">kommentteihin</span></a> sosiaalietuuksien leikkaamisen
tarpeellisuudesta Vartiainen <a href="https://www.verkkouutiset.fi/juhana-vartiainen-kaikki-kokoomuksen-ehdotukset-eivat-ole-leikkauksia/#5a3cf8c7"><span style="color: #2b00fe;">ilmoittaa</span></a>, ettei nyt sentään *ihan* jokainen
Kokoomuksen ehdotus olisi leikkaus: ”Eivätkä kaikki Kokoomuksen ehdotukset ole
’leikkauksia’. Jos poistaisimme saatavuusharkinnan, pienyritysten
neuvottelukiellot tai yleiskorotusten yleissitovuuden, mitään ei ’leikattaisi’
keneltäkään.” Selkeimpänä ongelmana tässä tietenkin on, että ns.
työvoimatoimina nämäkin ehdotukset itse asiassa ovat leikkauksia ja sellaisia
niiden on tarkoituskin olla. Niinpä esimerkiksi saatavuusharkinnasta<span face="Calibri, sans-serif"> [1] </span>luopumisen pointti tässä on lisätä kilpailua työpaikoista ja yleiskorotusten
yleissitovuudesta luopumisen estää näiden korotusten toteutumista automaattisesti
ja siirtää neuvotteluvastuu yksittäiselle henkilölle työpaikalla – yhteinen
nimittäjä on siis työnhakijoiden ja työntekijöiden neuvotteluvoiman vähentäminen.
Vartiaisen ja kumppaneiden näkökulmasta tämä on loogista ja ainoa toimiva tie,
koska – niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin – heidän näkemyksessään
työvoima on Suomessa tälläkin hetkellä vähintäänkin lähellä täyskäyttöä.
Katsotaanpa asiaa hieman tarkemmin.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p><span style="font-size: large;"> </span></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">Valtiovarainministeriön taannoin julkaistussa <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162830"><span style="color: #2b00fe;">raportissa</span></a> jälleen peräänkuulutettiin alentamaan Suomen rakennetyöttömyyttä ja
vaikkei tarkkaa lukua mainitakaan, niin esim. Suomen pankki on ilmoittanut
rakennetyöttömyyden kohdaksi 8% (myös VM mainitsee työttömyyden pysytelleen
keskiarvona 8%:ssa viime vuosikymmenen, joten mitä ilmeisimmin se käyttää samaa
lukua pohjaoletuksena). Rakennetyöttömyys siis tarkoittaa sitä, ettei
työttömyys vallitsevien työmarkkinajärjestelyjen puitteissa voi (oletetusti)
laskea alemmaksi kiristämättä työmarkkinoita niin, että työnantajien välinen
kilpailu työvoimasta alkaa siirtää kasvavia palkkakustannuksia hintoihin ja aiheuttaa
sitä kautta inflaatiospiraalin palkkojen ja hintojen noustessa vuorotellen. Työttömyysaste
oli <a href="https://findikaattori.fi/fi/34"><span style="color: #2b00fe;">joulukuussa</span></a> 7,8% ja jos tosissaan uskoo työmarkkinoiden olevan jo nyt
äärimmäisen kireät, työntarjonnan lisääminen on itse asiassa looginen ratkaisu.
Ongelmallista tämän tarinan kannalta on, ettei mikään reaalimaailman
indikaattori varsinaisesti tue sitä eikä oikeastaan ole tukenut missään
vaiheessa finanssikriisin jälkeen. Pohjainflaatio kävi jo vuonna 2018 varsin
historiallisessa 0,0%:ssa (viime keväänä se kävi siellä uudelleen) mikä itse
asiassa viittaisi päinvastaiseen – kilpailu työvoimasta on huomattavan vähäistä
ja oli sitä käytännössä koko viime vuosikymmenen ja jos ongelma ei ole
työntarjonnassa, ei sitä työntarjontaa lisäämällä myöskään voi ratkaista. Vartiaisen
ja kumppanien esittämät ideat perustuvat maailmaan, joka katosi jo vähintään 13
vuotta sitten ja ehkä olisi jo aika päivittää omaa oppimista tähän päivään (mitä
kaikilta muilta kyllä aina vaaditaan) sen sijaan että kiukuttelee omassa aikakoneessaan. <o:p></o:p></span></p>
<div style="mso-element: footnote-list;"><!--[if !supportFootnotes]--><br clear="all" />
<hr align="left" size="1" width="33%" />
<!--[endif]-->
<div id="ftn1" style="mso-element: footnote;">
<p class="MsoNormal"><span face="Calibri, sans-serif"><span style="font-size: 14.6667px;">[1] </span></span>Lyhyesti
saatavuusharkinta tarkoittaa, että EU:n/ETA-alueen ulkopuolelta tuleva
työntekijä saa työntekijän oleskeluluvan vain, jos hänellä on työpaikka, johon
ei löydy suomalaista työvoimaa.<o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJgg1HRIgxcIrYWTarlF_EX-BpVxGqMZ-MdZ7g3d12mx5CEACBbvfzRXyC1WzhA4LW_1987u2QWjVHqCaVR3L7sZyxtVdFny-l2a4lfxiEqMR3T-WQHuc3JTP5IRX_k3BmqMcAPzcKyGjg/s1895/FRED.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="906" data-original-width="1895" height="358" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjJgg1HRIgxcIrYWTarlF_EX-BpVxGqMZ-MdZ7g3d12mx5CEACBbvfzRXyC1WzhA4LW_1987u2QWjVHqCaVR3L7sZyxtVdFny-l2a4lfxiEqMR3T-WQHuc3JTP5IRX_k3BmqMcAPzcKyGjg/w635-h358/FRED.png" width="635" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Suomen pohjainflaation kehitys 1960-luvulta eteenpäin. Kuten näkyy, 1990-luvun alusta eteenpäin minkäänlaisia merkkejä inflaatiospiraaleista ei ole ollut näkyvissä (2010-luvulla inflaatio on itse asiassa käytännössä kadonnut) ja ihmiset, jotka uskovat nurkan takana odottavan paluun 1970- tai 1980-luvun tilanteeseen elävät fantasiamaailmassa eikä heillä ole mitään realistista tukea näkemyksilleen.</td></tr></tbody></table>
</div>
</div>Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-8104823065152011012020-12-19T11:08:00.000-08:002020-12-19T11:08:47.703-08:00Helsingin Sanomat ei katso tuloeroja ongelmaksi<p><span style="font-size: large;">Helsingin Sanomat ottaa <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000007654444.html"><span style="color: #2b00fe;">pääkirjoituksessaan</span></a> kantaa
tuloerokeskusteluun ilmoittaen, etteivät tuloerot ole Suomessa tällä
vuosituhannella juuri kasvaneet tai jos ovatkin, niin ei se ainakaan ongelma
ole. Juttu on maksumuurin takana, mutta HS aloittaa siis kirjoittamalla että
”Suomen tuloeroja koskevan pohdinnan ongelma on se, että globaalit trendit
vetäistään usein suoraan Suomen trendeiksi: kun yleisesti on näin, niin täytyy
olla myös Suomessa” ja jatkaa myöhemmin ”Tuloerot kasvoivat 1990-luvun lopulla.
Sen jälkeen kehitys tyssäsi, jos mittaukseen käytetään yleisintä mittaria,
Gini-kerrointa. On hedelmätöntä perustella tulevia ratkaisuja viittaamalla
siihen, että tuloerot ovat kasvaneet – joskus menneisyydessä.” Gini-kertoimen
laskemiseen liittyvästä metodologiasta voi lukea monesta paikasta (esim.
<a href="https://labour.fi/t&y/ovatko-tuloerot-suomessa-kasvaneet-luultua-enemman/"><span style="color: #2b00fe;">Riihelä & Tuomala 2019</span></a>), mutta tähän liittyen olennaista on, että Gini on
erityisen herkkä tulonjakauman keskivaiheilla tapahtuville muutoksille, kun
taas mitä suurempiin tuloihin mennään, sitä pienemmän painon tulonlisäykset saavat.
Jos siis tuloerojen kasvaminen tapahtuu kaikkein varakkaimpien kasvattaessa
omaa tulo-osuuttaan muiden kustannuksella, liikauttaa tämä Gini-kerrointa itse
asiassa vain suhteellisen vähän, vaikka hyppy tulojen yläpäässä olisi
huomattavan suurikin. Tämä on nimenomaisesti mitä on tapahtunut ja esim. siinä
missä keskiluokan (tulojakauman väli 20-80%) käytettävissä olevat tulot 1995-2007
nousivat 36%, top 1% kasvatti tulojaan 158%. Jostain syystä tuloeroasia
tupataan usein esittämään kuin lääkärit tms. asiantuntijat olisivat vetäisseet
huomattavan kaulan muihin ja siitä keskustelussa olisi kysymys. Ei ole – top 1%
on ottanut huomattavan kaulan kaikkiin muihin, mikä on paitsi globaali trendi
niin myös Suomen trendi ja se on jatkunut myös tälle vuosituhannelle.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p><span style="font-size: large;"> </span></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">HS:n mukaan myös ”se on selvää, että Suomen nykyinen hidas
talouskasvu ei ole tuloerojen syytä.” Jos tällä tarkoitetaan tätä nimenomaista
hetkeä, niin kyseessä on epäilemättä totuus (talouskasvua hidastaa korona),
mutta jos tarkoitus on kuvata yleistä asiain tilaa, asia ei ole lainkaan selvä.
Ongelmana tulojen ohjaamisessa suuremmassa määrin rikkaille on se, että suuri
osa näistä ei palaudu enää takaisin kiertoon (varakkaat käyttävät tuloistaan
pienemmän prosentin kuin muut) ja esim. OECD <a href="http://www.oecd.org/els/soc/trends-in-income-inequality-and-its-impact-on-economic-growth-SEM-WP163.pdf"><span style="color: #2b00fe;">arvioi</span></a> Suomen talouskasvun olleen
n. 20% hitaampaa 1990-2010 kuin mitä se olisi ollut ilman tuloerojen kasvua.
Koska finanssikriisin jälkeen taloutta on jatkuvasti vaivannut liian vähäinen
kysyntä, ovat tuloerot kiistatta hidastaneet kasvua myös viime vuosikymmenellä ja
tulevat tekemään sitä saman kanavan kautta tulevaisuudessakin. Tiedän että
varakkaamman väen puolustaminen on aina suosittu bisnesmalli, mutta toivottavasti
HS parempana lehtenä jättää tulevaisuudessa tätä tonttia enemmän iltapäivälehdistön
ns. kansanmiehille ja ”populisteille”.</span><o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTKA9P0NeH51is_rbk3blzs8f7RL-OMLAp4lXnnEquRgIwi_aApGLZlYOFPDHVNar9i4JVrsrO-eTWJOz6dO2OSahIBITY14lF9aIU28VzEiuZjTCpGS3ATsZtMRKEIPLeD1UuxHeC7K7L/s1585/Inequality_impact_on_growth.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="788" data-original-width="1585" height="339" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgTKA9P0NeH51is_rbk3blzs8f7RL-OMLAp4lXnnEquRgIwi_aApGLZlYOFPDHVNar9i4JVrsrO-eTWJOz6dO2OSahIBITY14lF9aIU28VzEiuZjTCpGS3ATsZtMRKEIPLeD1UuxHeC7K7L/w639-h339/Inequality_impact_on_growth.png" width="639" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tuloerojen vaikutus kasvuun 1990-2010 eräissä maissa OECD:n arvion mukaan. Vaalea pylväs kuvaa siis arvioitua talouskasvua, jos tuloerot eivät olisi suurentuneet, musta piste todellisesti tapahtunutta talouskasvua ja tumma pylväs tuloerojen vaikutusta. Kuten näkyy, lähes kaikissa mitatuissa maissa vaikutus oli negatiivinen.</td></tr></tbody></table><br /><span style="font-size: large;"><br /></span></p>Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-46054521442353472292020-12-01T08:43:00.001-08:002020-12-01T08:43:31.475-08:00Varallisuuden siirto yhteiskunnan huipulle *on* pois kaikilta muilta<p><span style="font-size: large;">Valtiovarainministeri Vanhanen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11654812"><span style="color: #2b00fe;">ei lämpene ajatukselle</span></a>
pääomatuloverotuksen progression nostamisesta ansiotuloverotuksen kanssa
yhtäläiseksi, vaikka taannoinen kyselytutkimus asetti toimen kannatukseksi kansalaisten
keskuudessa n. 70%. Vanhanen toteaa: ”Kohteliaasti sanottuna, vastaajien kanta
on väärä. Luulen, että samat suomalaiset kaipaavat lisää kasvua ja
työllisyyttä. Nämä kaksi kantaa eivät vain käy yksiin.” Ajattelu näillä
tiimoilla tuntuu usein olevan äärimmäisen hämärää, mutta asia on varsin helppo
ymmärtää seuraavasti. Yhteiskunnassa tuotetaan vuosittain tietty määrä
vaurautta (yleensä mitattuna BKT:lla), joka sitten jakautuu kansalaisten
keskuuteen voimassa olevien sääntöjen perusteella. Nämä säännöt (mukaan lukien
verosäännöt) voidaan laittaa niin, että ne ohjaavat enemmän vaurautta huipulle
ja vähemmän kaikille muille tai sitten tämä voidaan jättää tekemättä, mutta
huipulle ohjattavan määrän kasvattaminen on yleisesti ottaen pois muilta. Esim.
jos oletetaan, että alkutilanteessa top 1% saa 20% vuodessa tuotetusta
vauraudesta, mutta sääntöjen muutoksella tätä osuutta kasvatetaan 25%:in,
tarkoittaa tämä muiden saavan nyt entisen 80%:n sijaan vain 75%, eli
objektiivisesti vähemmän ja alkuperäinen ansio- ja pääomatuloverotuksen
eriyttäminen 1990-luvun puolivälissä teki käytännössä tismalleen näin. Ainoa
tie tämän ympäri on, jos vaurauden ylimääräinen ohjaaminen huipulle
vauhdittaisi kasvua itseään, mutta esimerkiksi sekä <a href="https://www.imf.org/external/pubs/ft/sdn/2015/sdn1513.pdf"><span style="color: #2b00fe;">IMF</span></a> että <a href="http://www.oecd.org/els/soc/trends-in-income-inequality-and-its-impact-on-economic-growth-SEM-WP163.pdf"><span style="color: #2b00fe;">OECD</span></a> ovat
todenneet käyvän nimenomaisesti päinvastoin. Valtiovarainministerillä on siis
konseptit päälaellaan.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p><span style="font-size: large;"> </span></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">Rikkaiden korkeampi verottaminen on tietenkin oikeasti
helpommin sanottu kuin tehty ja näin erityisesti siksi että vaurauden suurempi
keskittyminen on kasvattanut sen viereen myös asiaa nimenomaisesti palvelevan
veronvälttelyteollisuuden (verokonsultteja, asianajajia, jne.) ja siinä missä
varakkaampi väki yksinkertaisesti haluaa mahdollisuuden maksaa vähemmän veroja,
veronvälttelyteollisuus haluaa lisäksi mahdollisimman monimutkaisen säännöstön,
jotta heidän palveluilleen on kysyntää. Veronvälttelyteollisuuden ongelma on,
että yhteiskunnallisesta näkökulmasta se on täysin hyödytön ala eikä anna
minkäänlaista kontribuutiota kansantalouden tuottavuuteen, minkä takia reikien
tukkiminen verolainsäädännössä (vakuutuskuorien poistaminen, tulonmuuntoon
puuttuminen, tasevapautuksesta luopuminen, jne.) helpottaisi paitsi rikkaiden
tehokkaampaa verotusta, niin mahdollistaisi veronvälttelyteollisuudessa työskentelevien
ohjaamista oikeasti hyödyllisiin töihin ja esim. metsissä kuulemma riittää
risusavottaa verokonsulteillekin. Joka tapauksessa lisävaurauden ohjaaminen huipulle ei paranna niin
kasvua kuin työllisyyttäkään ja koska korona aiheuttaa oikeitakin taloudellisia
ongelmia, olisi mukavaa, jos edes näistä kaikkein hassuimmista ajatuksista
viitsittäisiin luopua.<o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal"><br /></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6Ef5VaZnbMOuRK_kTmLs9HIde5BVDhHbWtOeX4Ny03J60Yuyb7m0GGhoBbvlu0BhWNg1fEqnaVG53NR6IIpI_C-X3l_0HU4J1Z6EjelIXgb_KY-lMXg3zl2Ygs-ZkYQWCj6toxAgXtD-n/s926/Tulo_osuudet.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="926" data-original-width="883" height="510" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6Ef5VaZnbMOuRK_kTmLs9HIde5BVDhHbWtOeX4Ny03J60Yuyb7m0GGhoBbvlu0BhWNg1fEqnaVG53NR6IIpI_C-X3l_0HU4J1Z6EjelIXgb_KY-lMXg3zl2Ygs-ZkYQWCj6toxAgXtD-n/w532-h510/Tulo_osuudet.png" width="532" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><p class="MsoNormal"><a href="https://labour.fi/t&y/onko-kokonaisverotus-suomessa-progressiivista/"><span style="color: #2b00fe;">Tulojen koostumuksen kehitys eri tuloluokissa 1995-2018</span></a>.
Vasemmalla ylhäällä kaikkien tuloluokkien yhdistetty koostumus, sitä seuraavana
ylimmän 99-99,9% tulojen koostumus, sitten ylimmän 99,9-99,99% koostumus ja
lopuksi kaikkein ylimmän 99,99-100% tulojen koostumus. Kuten näkyy, 1990-luvun
verouudistuksen myötä ylimmissä tuloluokissa pääomatulojen osuus kasvoi
huomattavasti ja koska pääomatulojen verotuksen progressio on lähes olematon,
tarkoitti verouudistus (ja tarkoittaa edelleen) huomattavaa veronalennusta
kaikkein rikkaimmille.<o:p></o:p></p></td></tr></tbody></table><br /><p class="MsoNormal"><br /></p>Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-59362434168359305312020-11-16T08:09:00.000-08:002020-11-16T08:09:36.397-08:00Verkkouutiset kertoo Suomen olevan Vanuatu<p><span style="font-size: large;">Tekniikan tohtori ja DIMECC Oy:n toimitusjohtaja Harri
Kulmalan mukaan Suomi potee Baumolin tautia, eli kärsii liian suuresta
julkisesta sektorista, joka tukahduttaa alleen markkinaehtoisen toiminnan. <a href="https://www.verkkouutiset.fi/hatahuuto-suomen-taudista-julkisen-sektorin-maailmanennatys/"><span style="color: #2b00fe;">Verkkouutisten</span></a> mukaan hän kirjoittaa: ”2010-luvulla julkisen sektorimme koko suhteessa
bruttokansantuotteeseemme oli noin 58 prosenttia. Vanuatu päässee samalle tasolle.”
Viime vuosina olen nähnyt Suomen ilmoitettavan olevan ainakin Kreikka, Italia,
Pohjois-Korea, Venezuela ja Zimbabwe, mutta Vanuatun täytyy sanoa
kekseliäisyydessään ansaitsevan vähintään pientä kiitosta, vaikka toisaalta se
myös näyttäisi viittaavan maiden luettelijoilta alkavan kohta loppua maailmankartta
kesken. Joka tapauksessa Kulmalan toteamuksessa on se ongelma, että hänen
käyttämällään mittarilla yksityisen sektorin koko 2010-luvulla oli Suomessa <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9432571"><span style="color: #2b00fe;">180%</span></a>.
Jos tämä vaikuttaa omituiselta, se johtuu siitä että Kulmala vertaa asioita,
jotka eivät vertaudu toisiinsa. Luku 58% viittaa siis julkisiin menoihin
(samoin kuten 180% yksityisiin menoihin), mutta BKT ei koostu menoista, vaan
siitä mitä tuotetaan. Olennaisempia mittareita asiassa ovat esimerkiksi julkisen
sektorin *osuus* BKT:sta (jolloin luvuksi saadaan 20%) tai julkisella
sektorilla työskentelevien osuus kaikista työikäisistä (25%) ja esimerkiksi
jälkimmäisessä tapauksessa kaikki muut Pohjoismaat kiilaavat selkeästi <a href="https://labour.fi/t&y/onko-pohjoismainen-hyvinvointimalli-jo-menneisyytta/"><span style="color: #2b00fe;">edelle</span></a>
Norjan luvun ollessa 32% ja Ruotsin sekä Tanskan 28%. Ilmeisesti kaikki
haluavat Vanuatuksi Vanuatun paikalle.</span></p><p><span style="font-size: large;"><br /></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">Kulmalan pääteesi siis kuitenkin on, että yksityinen sektori
on luonnostaan tehokkaampi kuin julkinen, minkä seurauksena hän ehdottaa että
”minkä tahansa ongelmankorjauksen kolme ensimmäistä kokeilua saisi tehdä vain
yritystoimintana” ja ”vasta sitten asia siirrettäisiin julkiselle sektorille”.
Koska yksityistämisprojekteja on tehty useissa eri paikoissa viimeiset 30-40
vuotta, meillä on itse asiassa käytössämme huomattavasti enemmän kuin kolme
kokeilua eikä asiassa tarvitse nojata hypoteeseihin. <span lang="EN-US" style="mso-ansi-language: EN-US;">Esimerkiksi YK:n <a href="https://www.undp.org/content/undp/en/home/librarypage/capacity-building/global-centre-for-public-service-excellence/efficiency.html"><span style="color: #2b00fe;">raportti</span></a> ”Is the Private
Sector more Efficient?” </span>(2015) ja EPSUn viime vuonna <a href="https://www.epsu.org/article/public-and-private-sector-efficiency"><span style="color: #2b00fe;">päivitetty</span></a> “Public
and Private Sector Efficiency” käyvät läpi satoja ympäri maailmaa tehtyjä
tutkimuksia asiasta ja niiden johtopäätökset voi summata seuraavasti: mitään
systemaattista empiiristä aineistoa yksityissektorin suuremmasta tehokkuudesta palvelutuotannossa
ei yksinkertaisesti ole. Selkeimmän poikkeuksen muodostaa terveydenhuolto, joka
varsin johdonmukaisesti toteutuu tehokkaammin julkisella sektorilla (johtuen
alalle erityisen huonosti sopivista kannustimista yksityisellä) ja koska
väestön vanheneminen tulee lisäämään terveyspalvelujen kysyntää, tulee tämä
myös todennäköisesti kasvattamaan julkista sektoria. Tiedän että tämä ärsyttää
joitain, mutta se nyt vain on miten maailma makaa eikä kiukuttelu sitä
muuksi muuta. Lohdukkeena voi ajatella asian todistavan Suomen muuttumisesta
Etelä-Kirgisian pääkaupungin sivukortteliksi.</span><o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixDuVG-ThuxxMgZ-EvD8KwaEP1jXKFb_eGg3wpS2oRkx341YDf_dmC6YYPOgip5MVmycUos0wVEqMo0ceTzDinErrNb9b2uCp3V_HF-NphHyr2Yf64AVdSYGwLsSAV_zsU0OUDEaWEaZrb/s1378/ty32020TanninenTuomala_kuvio5.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="727" data-original-width="1378" height="338" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixDuVG-ThuxxMgZ-EvD8KwaEP1jXKFb_eGg3wpS2oRkx341YDf_dmC6YYPOgip5MVmycUos0wVEqMo0ceTzDinErrNb9b2uCp3V_HF-NphHyr2Yf64AVdSYGwLsSAV_zsU0OUDEaWEaZrb/w640-h338/ty32020TanninenTuomala_kuvio5.jpg" width="640" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Julkisen sektorin työntekijöiden osuus kaikista työikäisistä Pohjoismaiden keskuudessa. Kuten näkyy, on Suomella aina ollut tässä joukossa vähiten porukkaa töissä julkisella sektorilla. Omituisesti tämä seikka ei ikinä nouse esille keskusteluissa muiden Pohjoismaiden korkeammista työllisyysasteista, vaikka sen relevanssia on erittäin vaikea kiistää.</td></tr></tbody></table><br /><span style="font-size: large;"><br /></span><p></p>Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-8816894512261751062020-11-02T06:54:00.000-08:002020-11-02T08:06:50.353-08:00Kauppalehti ei anna koronan häiritä markkinafantasioita<p><span style="font-size: large;">Koronan alussa maaliskuussa <a href="https://jouniiiskola.blogspot.com/2020/03/jari-ehrnrooth-ennustaa-2020-luvun.html"><span style="color: #2b00fe;">kirjoitin</span></a>, että samoin kuten
finanssikriisissä, myös tällä kertaa hassuimmat kommentaattorit siirrettäisiin
todennäköisesti hyllylle noin vuoden ajaksi, koska heidän toteamuksensa muuttuvat
liian noloiksi kaiken toimiessa tismalleen päinvastoin kuin heidän sanomisensa.
Ainakin Kauppalehdessä vuosi on näköjään koettu liian pitkäksi ajaksi ja
normaaliin on palattu jo hyvissä ajoin. Olli Herrala <a href="https://blog.kauppalehti.fi/metrossanukkuja/tallainen-paaministeri-maatamme-johtaa"><span style="color: #2b00fe;">kirjoittaa</span></a>: ”Liian vähän
puhutaan siitä, että pääministeri ymmärtää perin heikosti yritystoimintaa.
Pääministerin linjaukset voi tulkita jopa yritysvihamielisyydeksi, koska
hallituksen elvytystoimet kohdistuvat yksipuolisesti julkisten menojen
kasvattamiseen […] Kaiken kaikkiaan hän kannattaa valtion yhä vahvempaa roolia
taloudessa ja elinkeinopolitiikassa. Meillä on kaikesta päätellen pääministeri,
joka ei luota yksityisen sektorin arvonluontiin tai kykyyn luoda työpaikkoja.” On
aina fantastista katsella, kun valtiot ympäri maailman pitävät sekä yrityksiä
että koko markkinajärjestelmää toimillaan pystyssä ja jonkinlaisessa
rinnakkaistodellisuudessa tämä sitten tulkitaan yritysvihamielisyydeksi. Koska Herralan
ymmärrys markkinoista näyttää muutenkin olevan puutteellinen, selitetäänpä pari
asiaa.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p><span style="font-size: large;"> </span></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">Käytännössä yritykset tekevät päätöksiä
investoimisesta/laajentumisesta/tms. perustuen siihen, voidaanko toimien tuoton
arvioida tulevaisuudessa ylittävän niihin laitetut kustannukset riittävällä
marginaalilla. Ongelma on, että tällaisten arvioiden tekeminen nykytilanteessa
on koronan aiheuttamasta epävarmuudesta johtuen hankalaa/mahdotonta, minkä
seurauksena yksityiselle yrityssektorille suunnatut elvytysrahat kanavoituvat
erittäin heikosti takaisin kysyntään/kulutukseen investointeina (mikä olisi
siis järkevän elvytyksen logiikka). Jälleen tämä ei tarkoita, että
toimintakykyisiä yrityksiä kannattaisi päästää konkurssiin huvin vuoksi, mutta
ennen koronaepävarmuuden poistumista yksityisistä investoinneista ei kannata
odottaa pelastajaa. Tällä ei ole mitään tekemistä yritysvastaisuuden kanssa
vaan markkinarealiteettien, mikä jättää sitten muutaman vaihtoehdon a)
Kauppalehden toimittaja ei ymmärrä markkinoita ja yritystoimintaa b) ymmärtää,
mutta korona todella kestää liian pitkään ja halu päästä kierrättämään samoja
vanhoja juttuja kuin mitään ei olisi tapahtunut on liian suuri c) varallisuuden
siirto julkisista varoista yksityiseen omistukseen on pääpointti; tuleeko se
takaisin elvytyskertoimena vai ei on sivuseikka. Minä en sinällään osaa sanoa
mikä näistä on lähimpänä totuutta, mutta mitä kauemmin korona-aika jatkuu, sitä
todennäköisemmin myös täysin todellisuudesta irtautuneiden kommentaarien intensiteetti
kasvaa. Kyseenalainen ymmärrys sekä halu ohjata valtion interventioilla lisää
rahaa yhteiskunnan huipulle kulkevat sen sijaan nimellä ”normipäivä” ja ovat
koronasta riippumattomia ilmiöitä.</span><o:p></o:p></p>Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-25320522003719381102020-10-20T08:31:00.000-07:002020-10-20T08:31:44.179-07:00Metsäteollisuus ja paikallinen sopiminen<p><span style="font-size: large;">Viime aikoina on ollut paljon puhetta Metsäteollisuuden
päätöksestä luopua työehtosopimusten tekemisestä ja siirtää sopiminen
yritystasolle. Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kova-arvio-tyomarkkinapomolta-uusi-aikakausi-alkoi-tyomarkkinapolitiikassa-elaman-ja-kuoleman-kysymys-ay-johtaja-kohti-yhteiskunnallista-sekasortoa/098c600c-7a34-492a-aeb8-2c4ef592840d"><span style="color: #2b00fe;">kirjoittaa</span></a>
asiasta että ”Rakenteista tapeltaessa unohtuu helposti, mistä oikeastaan
lopulta on kyse: suomalaisten yritysten menestymisestä kansainvälisessä
kilpailussa ja sitä myöten suomalaisten työllisyydestä ja hyvinvoinnin
rahoittamisesta. Se on win win kaikille […] Kustannuskilpailukyky uhkaa taas
heiketä. Ei voi olla niin, että 1940-1950-luvuilla luotuja rakenteita ei saa
muuttaa eikä niitä uskalleta muuttaa”. Jos tätä haluaa tulkita mahdollisimman hyväntahtoisesti,
niin Helle tarkoittaa paikallisen sopimisen lisäävän yrityksille joustavuutta
maksaa pienempiä palkkoja huonoina aikoina mutta samalla myös suurempia hyvinä
aikoina (koska palkat voivat jo joustaa ylöspäin, oletus ilmeisesti on, että
ilman alaspäin joustoa yritykset ajautuvat konkurssiin tai muuttavat muualle,
minkä seurauksena ylöspäin joustoja ei ylipäätäänkään tule). Asiallisesti on kyselty,
että mikä tarkalleen ottaen varsinaisesti takaa palkkojen suuremman nousun
hyvinä aikoina, mutta teknisessä mielessä Helteen & kump. on helppo tähän
vastata että neuvotteluvoima. Toisin sanoen talouskasvun nopeutuessa myös
kysyntä työvoimalle kasvaa, mikä puolestaan kasvattaa työntekijöiden
neuvotteluvoimaa ja pakottaa työnantajia maksamaan suurempia palkkoja. Tai näin
siis ainakin teoriassa. Jos asiaa katsotaan viime vuosikymmenen valossa, niin
nousukauden välillä 2014-2018 palkansaajien <a href="https://www.stat.fi/til/ati/2020/03/ati_2020_03_2020-10-15_tie_001_fi.html"><span style="color: #2b00fe;">ansiotasoindeksi</span></a> nousi keskiarvona
n. 1-1,5% vuosivauhdilla, kun taas esimerkiksi maksettujen pörssiosinkojen
määrä kasvoi <a href="https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2020/07/Osinkoselvitys-2016.pdf"><span style="color: #2b00fe;">6,9 miljardista</span></a> <a href="https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2020/07/Osinkoselvitys-2018.pdf"><span style="color: #2b00fe;">9,5 miljardiin</span></a>, eli n. 7-8% vuosivauhdilla. Syitä
miksi kasvanut tuotanto välittyy alaspäin erittäin huonosti on monia (esim. se
että työmarkkinat eivät varsinaisesti ole olleet missään vaiheessa kireät
viimeiseen 12 vuoteen), mutta jos odottaa palkkojen nousevan nopeammin tämän
mekanismin kautta voi joutua odottamaan aika kauan.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p><span style="font-size: large;"> </span></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">Paikallisesta sopimisesta itsestään usein todetaan, ettei
sen työllisyysvaikutuksista ole selkeää tutkimusnäyttöä (näin Hellekin
kirjoittaa), mutta tämä ei varsinaisesti ole totta ja esim. OECD <a href="https://read.oecd-ilibrary.org/employment/oecd-employment-outlook-2018_empl_outlook-2018-en#page7"><span style="color: #2b00fe;">pitää</span></a> asiasta
indeksiä luokitellen valtioiden työmarkkinajärjestelmiä kahden akselin mukaan:
keskittyneisyys ja koordinaatio. Lyhyesti summattuna tulokset kertovat, että
keskittyneisyydellä ei itsessään ole erityisen suurta merkitystä ja esim.
huomattavasti suuremman keskittyneisyyden maissa kuten Saksassa voidaan saada
yhtä hyviä tai parempia työmarkkinatuloksia kuin täysin hajautetun järjestelmän
maissa kuten Yhdysvalloissa. Olennaisempaa sen sijaan on koordinaatio, joka
mittaa paitsi organisoitumisastetta niin myös sekä työantaja- että
työntekijäjärjestöjen välistä kykyä yhteistyöhön ja vaatii varsin suurta määrää
sosiaalista pääomaa ja luottamusta. On mahdotonta sanoa tarkalleen ottaen mitä
tulevaisuus tuo, mutta koska Metsäteollisuuden päätöksestä eivät olleet
tietoisia edes toiset työnantajajärjestöt, tällä akselilla ei välttämättä olla
matkalla hyvään suuntaan.</span><o:p></o:p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUuvjbfPrxroSDHmzBA_xZtGx1rfab6xNGADHlwP3M0zB11yJGAab9SEpZ_f4rK__UX8mHWcI0IVSa5EKzfZigtaMOjlPe36VbF712UIjQakofwMxExdNgVzUwb4DG7sHHIjIpUOFqimCP/s751/Wage_elasticity.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="424" data-original-width="751" height="347" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUuvjbfPrxroSDHmzBA_xZtGx1rfab6xNGADHlwP3M0zB11yJGAab9SEpZ_f4rK__UX8mHWcI0IVSa5EKzfZigtaMOjlPe36VbF712UIjQakofwMxExdNgVzUwb4DG7sHHIjIpUOFqimCP/w572-h347/Wage_elasticity.png" width="572" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hieman asian vierestä, mutta tämä <a href="https://read.oecd-ilibrary.org/employment/oecd-employment-outlook-2018_empl_outlook-2018-en#page7"><span style="color: #2b00fe;">kuvio</span></a> siis kuvaa palkkojen joustavuutta suhteessa tuottavuuteen eri maissa. Kuten näkyy Suomi on varsin joustamattomien joukossa (vasemmalla), mutta mielenkiintoisesti kaikki muut Pohjoismaat ovat vielä enemmän joustamattomia tässä suhteessa, mistä en suoraan sanoen muista nähneeni ikinä mainintaa missään. On erikoista, kuinka jotkut asiat koetaan kiinnostaviksi ja toiset ei lainkaan.</td></tr></tbody></table><br /><p class="MsoNormal"><br /></p>Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-81397443335001091202020-10-08T08:42:00.000-07:002020-10-08T08:42:42.417-07:00Perusuomalaisissa haikaillaan uuden talouskurikatastrofin perään<p><span style="font-size: large;">Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra toteaa
Verkkouutisten <a href="https://www.verkkouutiset.fi/ps-vasemmistohallitus-naivettaa-suomen/"><span style="color: #2b00fe;">mukaan</span></a> jotta ”yksikään puolue ei ole kritisoinut sitä, että
koronakriisiin otetaan velkaa. Myöskään elvyttämisen logiikkaa ei ole
kyseenalaistettu [...] ennen koronaa hallitus kertoi tekevänsä
finanssipolitiikkaa, joka reagoi suhdanteisiin sekä sitovansa menolisäyksiään
työllisyysasteen nousuun. Mikäli työllisyysaste ei nouse riittävästi, menoja
peruutetaan. Näin ei tapahdu.” Elvytyksen logiikkaa ei ole kyseenalaistettu,
koska ilmeisesti muiden puolueiden edustajat eivät yhteiskuntaopin tunneilla kuorsanneet
sentään koko oppitunnin läpi. Selitetäänpä. Valtion finanssipolitiikan (suorat
menot ja verotus) päätehtävä on kontrolloida sykliä, eli talouden alamäessä
alijäämää kasvatetaan paikkaamaan putoavaa kysyntää, kun taas ylikuumenemisen
uhatessa toimitaan päinvastoin (jälkimmäisessä tilanteessa alijäämän
pyörittäminen ei enää ruoki reaalitaloutta, vaan ainoastaan inflaatiota
talouden kapasiteetin ollessa jo täyskäytössä). Kaikki tämä on suoraan
taloustieteen ABC:stä ja jos tosissaan uskoo talouden olevan tällä hetkellä
niin hurjassa nousukiidossa, että ylikuumeneminen odottaa nurkan takana, kannattaa
todennäköisesti vähentää meskaliinin käyttöä.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p><span style="font-size: large;"> </span></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">Tässä ei myöskään tarvitse uskoa minua tai edes
taloustieteen perusteita, sillä kuten tarkimmat saattavat muistaa, asiasta
pyöräytettiin viime vuosikymmenen alussa lähes koko Euroopan laajuinen koe
päinvastaiseen suuntaan. Tiedän että julkinen keskustelu asiasta on sittemmin
siirtynyt normaaliin tapaan täysin älyvapaille raiteille, mutta
talouskurikokeilun alkuperäinen logiikka oli, että taantumassa voi huoletta
supistaa julkista kulutusta, koska tästä seuraava luottamuksen lisääntyminen
julkisen talouden kestävyyteen saa yksityiset yritykset ja kuluttajat
paikkaamaan aukon kysynnässä, mikä puolestaan sitten itse asiassa kasvattaa
taloutta nopeammin kuin haitalliset elvytysprojektit. Jälkikäteen tietenkin
tiedämme, että tapahtui nimenomaisesti päinvastoin, mutta tuon ajan
talouskurittajien puolustukseksi todettakoon, että heillä sentään oli jonkin
verran teoreettista tutkimusta tukemassa kantaansa (ks. esim. <a href="https://www.nber.org/papers/w15639"><span style="color: #2b00fe;">Rogoff &
Reinhart 2010</span></a>, jonka talouskuria puoltavat johtopäätökset tosin sittemmin
huomattiin olevan seurausta Excel-virheestä). Sen sijaan ne, jotka edelleen
ilmoittavat talouskurin olleen fantastinen idea voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään:
1) tosiuskovaiset joiden mielipiteeseen talouskurin hyveellisyydestä maailman
tapahtumat eivät vaikuta ja jotka ovat käytännössä liittyneet jonkin sortin kulttiin
2) kirjaimia ja numeroita lukemaan oppineet, jotka kyllä ymmärtävät talouskurin
haitallisuuden, mutta käyttävät sitä silti mieluusti keppihevosena muiden
asioiden ajamiseen 3) mistään mitään ymmärtämättömät. On vaikea sanoa
tarkalleen missä ryhmässä Purra on, mutta talouskuriporukkaa ei voi päästää pyörittämään
revanssikierrosta omasta suosikkiprojektistaan ja heidän on yksinkertaisesti opittava
hoitamaan neuroosejaan jollain muulla tavalla kuin aiheuttamalla julkisia
katastrofeja.<o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p><span style="font-size: large;"> </span></o:p></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7gCSiaCUJYkGcOwyiWzHB_aCi3-oWzLdx4w7p65a6Uw4HBRE11RZJ-ilfxUtmGJBBHEWgzlzOJnWcFj-7M4WCKT3cSsrpBN8q_NYDkITtNnvhkfHY2p7i_cJEuPpfylTXtAnD-uveUNDB/s819/Inflaatio.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="460" data-original-width="819" height="295" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi7gCSiaCUJYkGcOwyiWzHB_aCi3-oWzLdx4w7p65a6Uw4HBRE11RZJ-ilfxUtmGJBBHEWgzlzOJnWcFj-7M4WCKT3cSsrpBN8q_NYDkITtNnvhkfHY2p7i_cJEuPpfylTXtAnD-uveUNDB/w636-h295/Inflaatio.png" width="636" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Inflaatio pyörii nollan tienoilla ja oli huomattavan matalalla jo ennen koronaakin. Talouskuriporukalta edes minimaalisen viitsimisen odottaminen on turhan haikailua.</td></tr></tbody></table><span style="font-size: large;"><br /><br /></span><p></p>Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-66841290649266776202020-09-26T06:04:00.000-07:002020-09-28T08:06:58.092-07:00Iltalehti kertoo työttömyyden korjaantuvan jos keppiä annetaan tarpeeksi<p><span style="font-size: large;">Koska on päivä, joka loppuu i-kirjaimeen, <a href="https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/0ba8f787-6625-4e56-860f-94a174f9d213"><span style="color: #2b00fe;">Iltalehdessä</span></a>
halutaan antaa lisää keppiä työttömille. Niinpä Kreeta Karvala kirjoittaakin
että ”Ikääntyvä Suomi tarvitsee työssä käyviä veronmaksajia, mutta jos kotona
olemisesta saa lähes saman verran rahaa, ei ole ihme, jos kaikilla ei työhaluja
ole. Marinin hallitus ei kuitenkaan käytä työttömien töihin patistamiseksi
kovaa keppiä.” Tässä on pari ongelmaa, joista ensimmäisen pitäisi olla
itsestään selvä: työttömyys ei ole kasvussa koska ihmiset ovat lähteneet
kotisohvalle paremman elämän toivossa, vaan koska heidät on irtisanottu. On
vaikea kuvitella kenenkään tosissaan uskovan tällä nimenomaisella hetkellä
työtä olevan enemmän tarjolla kuin tekijöitä (Iltalehden kohdalla ei täysin
hullujakaan ajatuksia tosin voi kokonaan jättää pois laskuista), mutta asiaan
liittyy myös pidemmän aikavälin ongelma. Toisin sanoen osa koronan aiheuttamasta
talouden uudelleen järjestelystä tulee jäämään pysyvästi voimaan, mistä
selkeimpänä esimerkkinä mainittakoon etätyön lisääntyminen. Tämä tarkoittaa esim.
vähemmän autolla (ja muilla analogisilla laitteilla) ajamista, mikä puolestaan
tarkoittaa vähemmän autojen myyntiä, korjaamista ja tarvetta varaosien
valmistukseen tai autovakuutuksiin. Fyysisten toimistoalueiden palvelemiseen on
myös rakennettu oma infrastruktuurinsa, mikä tarkoittaa esim. tätä varten
perustettujen ravintoloiden joutumista vaikeuksiin. Pidempien matkojen
matkustuksen vähentyessä sama pätee hotelleihin ym. majoituspaikkoihin. Nämä
ovat vain muutamia esimerkkejä, mutta kysynnän vähentyessä mainituilta sektoreilla
pysyvästi, tämä tarkoittaa huomattavan määrän työvoimaa ohjautuvan sieltä
kortistoon, mihin IL:n vastaus on sitten antaa kovemmin keppiä, jotta
laiskottelu loppuisi.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p><span style="font-size: large;"> </span></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">Tiedän että IL:ssä on töissä varsin hassua porukkaa, mutta
tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä laiskuuden kanssa vaan talouden
uudelleen järjestelyn, mikä puolestaan tarkoittaa, että olennainen kysymys on
mihin vanhoista työpaikoista vapautuvat työvoimaresurssit halutaan ohjata. IL:n
vastaus on, että mahdollisimman matalan tuottavuuden töihin (tämä on
määritelmällistä: Karvala nimenomaisesti ilmoittaa, että keppiä on annettava,
jotta ihmiset ottaisivat vastaan matalamman palkan töitä, mikä tarkoittaa
matalaa tuottavuutta) ja koska tuottavuus on pitkässä juoksussa kepeästi
olennaisin tekijä kansantalouden kasvun kannalta, on tämä todennäköisesti
hölmöin mahdollinen lähestymistapa. Mainittakoon että sama ongelma tuppaa vaivaamaan
työn tarjontaa lisääviä reformeja yleisemminkin (myös silloin jos ne ovat
Marinin hallituksen tekemiä), mutta on fantastista nähdä, kuinka IL:lle huonot
ideat eivät enää yksinään riitä, vaan ne on myös aina väännettävä tappiin saakka.</span><o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmT_601vK_uBjMcBdqc26PNKvxf3iGvVIwJg8WDKHN1gbcXwmOy0f4e4wVv1MlruAhKQeRJxHPQntjx452sV02TDtjZguVcUHlbBqvCH1A9SGpxfnra0vy1_3gZ1sNlk0Lrbgsmt0HeSze/s1219/13-3-11557109.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1219" data-original-width="1196" height="377" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmT_601vK_uBjMcBdqc26PNKvxf3iGvVIwJg8WDKHN1gbcXwmOy0f4e4wVv1MlruAhKQeRJxHPQntjx452sV02TDtjZguVcUHlbBqvCH1A9SGpxfnra0vy1_3gZ1sNlk0Lrbgsmt0HeSze/w478-h377/13-3-11557109.jpg" width="478" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Työllisten määrä ei ole <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11557272"><span style="color: #2b00fe;">vähentynyt</span></a> koska ihmisiä on yhtäkkiä alkanut laiskottaa, vaan koska korona aiheuttaa talouden uudelleen järjestelyä lyhyt aikaisemman kysyntäshokin lisäksi. </td></tr></tbody></table><br /><span style="font-size: large;"><br /></span></p>Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-80849971744670778922020-09-16T21:18:00.000-07:002020-09-17T09:13:37.175-07:00Keskon pääjohtaja ilmoittaa Suomen olevan (melkein) Pohjois-Korea<span style="font-size: large;">Karjalainen <a href="https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/258885"><span style="color: #2b00fe;">kirjoittaa</span></a> Keskon pääjohtajan Mikko Helanderin puheesta ja aloittaa jutun siteeraamalla tämän toteamusta ”Sosialismi on viety Suomessa pidemmälle kuin missään muualla maailmassa Pohjois-Koreaa lukuun ottamatta.” Tässä vaiheessa järkevä lukija laittaa lehden kiinni, sillä tämän aloituksen jälkeen ei enää voi olla tulossa mitään muuta kuin julkinen tragedia. Pidemmälle jaksavat löytävät kuitenkin pian mm. tämän toteamuksen: ”Tässä ilmapiirissä ei ole suosittua puolustaa markkinataloutta, joten se pitäisi kansantajuistaa. Markkinataloudella kun on heikkoutensa, mutta se pystyy maailman muuttuessa itse korjaamaan itseään.” En ole varma missä Helander on viettänyt tämän vuoden, sillä häneltä näyttää jääneen huomaamatta globaali pandemia ja sitä seurannut kansantalouksien supistuminen, jonka aikana markkinataloutta on pidetty pystyssä massiivisilla julkisen sektorin interventioilla, ei markkinoiden omilla mekanismeilla. Tämän toteaminen ei ole kommunismia, vaan yksinkertaisesti kuvaus reaalisen maailman toiminnasta. Koska perustavanlaatuisetkin asiat näyttävät surullisen usein olevan täysin hukassa, niin kansantajuistetaanpa sitten hieman. </span><div><span style="font-size: large;"><br /></span></div><div><span style="font-size: large;">Tästä kaikki ovat samaa mieltä: missä tahansa markkinat operoivat, ne operoivat siellä joidenkin sääntöjen pohjalta ja ilman sääntöjä ei ole markkinoita, vaan pelkkää kaaosta. Nämä säännöt puolestaan voidaan kullakin hetkellä laittaa ohjaamaan toimintaa joko järkevästi tai vähemmän järkevästi, mutta mihin vinkkeliin niitä ikinä ruuvataankin, se on aina poliittinen päätös. Helander esim. ilmoittaa että turvaverkot ovat tehottomina rakenteina ”jäytäneet Suomea 1960-luvulta alkaen” ja ilmeisesti haluaisi lisää markkinoita tilalle. Ongelma tässä on, että sekä turvaverkkojen asettaminen että niiden poistaminen ovat yhtäläisiä valtion interventioita sääntöihin, eikä asian muuttaminen suuntaan tai toiseen tuo yhtään enempää markkinoita, vaan ainoastaan erilaisia lopputuloksia ulos markkinoilta (turvaverkkojen poistamisen tapauksessa pienentämällä työttömien ja työntekijöiden neuvotteluvoimaa). Tästä voi sitten pitää tai olla pitämättä, mutta ajatus siitä, että sääntöjen rukkaaminen ohjaamaan enemmän vaurautta huipulle ja vähemmän kaikille muille on jonkin sortin osoitus markkinarakkaudesta, on yhtä absurdi kuin Suomen pitäminen Pohjois-Koreana. Tiedän että nykyään täysin hullujakin asioita voi sanoa julkisuudessa joutumatta naurun alaiseksi, mutta jos joku ensin ilmoittaa rakastavansa markkinoita ja perään luettelee listan haluamistaan markkinainterventioista, tämä ei kerro rakkaudesta markkinoihin vaan rakkaudesta interventioihin – siis kunhan ne vain osoittavat itselle mieluiseen suuntaan.
</span></div>Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-66653296448812804012020-09-07T08:27:00.003-07:002020-09-08T07:55:43.874-07:00Kaipolan tehtaan sulkeminen ja irtisanomisen helppous/vaikeus<p><span style="font-size: large;">UPM:n Kaipolan tehtaan sulkemista Ylen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11514522"><span style="color: #2b00fe;">Ykkösaamussa</span></a>
kommentoidessaan pääministeri Marin siis paitsi kritisoi päätöstä, niin myös
nosti esiin Suomen irtisanomissuojan ja kysyi, onko irtisanominen täällä liian
helppoa. Tähän puolestaan sitten esim. Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen
<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006617684.html"><span style="color: #2b00fe;">totesi</span></a> seuraavaa: ”Syvä huokaus. Pääministeri Sanna Marin antaa
miljarditolkulla investoivalle UPM:lle neuvoja siihen, mihin investoida, ja
haikailee työllisyyslääkkeeksi irtisanomisen vaikeuttamista. Tällä tiellä yrityksillä
on tässä maassa kylmä kyyti”. Irtisanomisen vaikeudesta/helppoudesta on ollut
tämän asian tiimoilta (jonkin verran ihan hyvääkin) uutisointia, mutta kaikissa
jutuissa näytetään lähinnä ripottelevan yksittäisiä tiedonmuruja vähän sinne
sun tänne, mikä tekee kokonaiskuvan muodostamisesta vaikeaa. Koska vastaukseen
kysymyksestä pitäisikö irtisanomista vaikeuttaa/helpottaa/pitää ennallaan on
mahdotonta sanoa mitään järkevää tietämättä Suomen suhteellista asemaa muiden
maiden keskuudessa, niin tehdäänpä lyhyt katsaus siihen.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p><span style="font-size: large;"> </span></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">Irtisanomissuojan arviointi voidaan jakaa kolmeen eri
kategoriaan: a) kollektiiviset irtisanomiset (joukkoirtisanomiset
taloudellisista ja tuotannollisista syistä, eli työ vähentynyt olennaisesti ja
pysyvästi) b) yksilölliset irtisanomiset (yksittäisten henkilöiden
irtisanomiset normaaleista työsuhteista) c) tilapäisiä työntekijöitä koskevat
säännökset (määräaikaiset ym. epätavalliset työsuhteet). Katsotaanpa näitä
kaikkia OECD:n vuoden 2019 <a href="https://stats.oecd.org/Index.aspx?DataSetCode=EPL_T"><span style="color: #2b00fe;">datan</span></a> pohjalta ottaen pääviiteryhmäksi normaali Ruotsi,
Tanska, Norja + Saksa. Kuten mahdollisesti monet tietävätkin, kategoriassa a
irtisanominen on Suomessa äärimmäisen helppoa eikä pelkästään pääviiteryhmän
keskuudessa vaan kaikkien OECD-maiden ja Suomea helpompaa se on ainoastaan
Uudessa-Seelannissa ja Chilessä (maita yhteensä 37). Tästä asiasta ei siis ole
epäselvyyttä enkä ole kenenkään muuta nähnyt väittävänkään. <o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p><span style="font-size: large;"> </span></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;">Kategoriassa b pääviiteryhmästä ainoastaan Tanskassa
irtisanominen on helpompaa ja Suomessa se yleensäkin on OECD:n keskiarvoa
helpompaa (Suomen arvo 2, OECD:n keskiarvo 2,11 – pienempi luku tarkoittaa
kasvavaa helppoutta). Kategoriassa c Suomea helpompaa pääviiteryhmässä on Ruotsissa
ja Saksassa ja Suomi jälleen OECD:n keskiarvon helpommalla puolella (Suomi
1,56, keskiarvo 1,69). Kategorioiden b ja c sijoitukset ovat sikäli erikoisia,
että ne ovat ristiriidassa ei-niin-harvinaisten väitösten kanssa suomalaisen
irtisanomisen vaikeudesta. Jos kollektiiviset irtisanomiset jätetään pois, niin
itse asiassa tämä näyttäisi olevan oikeastaan juuri sitä mitä Suomessa voi
odottaakin: tasaisen harmaata keskitien puurtamista, josta toivottavasti saa
palkkioksi pullon kossua. Koska kaikilla asiaa kommentoivilla on käytössään
samat luvut, onkin hieman epäselvää kuinka tämä yleinen keskustalaisuus on saatu
niin usein luettua jonkin sortin villiksi radikalismiksi. Maailma on
ihmeellinen paikka.</span><o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: large;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheXWc2CqKZBUliqrmjmqU0-6oPknfvOhzNgq2muD1vmm1kFrYAz6Hs85qajT1LliJ2QD1Fkwya2vQKwqSrONAYJRMwJ32e7kcbZo1ewjsa3kn5yau12k0SrAC3pYjuxN6uOmQBIoEofS6S/s1595/Tavalliset.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="693" data-original-width="1595" height="273" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEheXWc2CqKZBUliqrmjmqU0-6oPknfvOhzNgq2muD1vmm1kFrYAz6Hs85qajT1LliJ2QD1Fkwya2vQKwqSrONAYJRMwJ32e7kcbZo1ewjsa3kn5yau12k0SrAC3pYjuxN6uOmQBIoEofS6S/w625-h273/Tavalliset.png" width="625" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yksilölliset irtisanomiset<br /></td></tr></tbody></table><br /><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPeoPti1Bor6chPK-qs2xZe6-R7SP2q4gkafML8peQjhMErpnbyXp13-J9cBF3Y71UMJNJcfYQXCWwEwxglZRRsD_gS3P7MArXoJ97Hebb3ftbsPph98ETYAk02HJojgoJICI-tPU5zQb2/s1595/M%25C3%25A4%25C3%25A4r%25C3%25A4aikaiset.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="693" data-original-width="1595" height="273" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgPeoPti1Bor6chPK-qs2xZe6-R7SP2q4gkafML8peQjhMErpnbyXp13-J9cBF3Y71UMJNJcfYQXCWwEwxglZRRsD_gS3P7MArXoJ97Hebb3ftbsPph98ETYAk02HJojgoJICI-tPU5zQb2/w625-h273/M%25C3%25A4%25C3%25A4r%25C3%25A4aikaiset.png" width="625" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Määräaikaisia koskevat säännökset.<br /></td></tr></tbody></table><br /><span style="font-size: large;"><br /></span></p>Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-32594423618221668612020-08-22T10:44:00.003-07:002020-08-27T09:39:35.314-07:00Petteri Orpo pelkää julkisen sektorin toimia korona-aikana<p><span style="font-size: x-large;">Petteri Orpo ilmoittaa, että politiikassa on palattava siinä
mielessä arkeen että muistakin asioista kuin koronasta on voitava keskustella. Niinpä
hän Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/40096072-b5a1-4dbf-97be-daca7b214a6c"><span style="color: #2b00fe;">mukaan</span></a> toteaakin jotta ”monet koronatoimet paisuttavat julkista
sektoria automaattisesti. Kun yritysten verotusta ei samaan aikaan kevennetä
eikä uusien työntekijöiden palkkaamisen ehtoja tehdä joustavammaksi,
seurauksena on pahimmillaan yksityisen sektorin näivettyminen […] Hallituksen
politiikka johtaa siihen, että julkinen sektori kasvaa ja kasvaa ja
suomalaisten yritysten toimintaedellytykset heikkenevät. Se johtaa umpikujaan.”
Jos tätä haluaa ajatella muunakin kuin hassuna poliittisena retoriikkana, niin
ilmeisesti Orpo viittaa kommenteillaan ns. syrjäytymisvaikutukseen (crowding
out), jossa julkisen sektorin kulutuksen lisääminen syrjäyttää yksityisen sektorin
kulutusta mm. investointien muodossa, mikä puolestaan tekee koko yhteiskunnan
pitkässä juoksussa vähemmän varakkaaksi. Ongelmana tässä on, että näin voi edes
potentiaalisesti tapahtua ainoastaan talouden pyöriessä jo täydellä
kapasiteetilla, jolloin julkisen sektorin ekspansio saa sen kilpailemaan
yksityisten yritysten kanssa jo käytössä olevista resursseista. Jos paluu
arkeen politiikassa tarkoittaa sen verran hämärää ajattelua, että massatyöttömyyden/lomautusten
ja kansantalouden supistumisen oletetaan olevan yhtä kuin tuotantokapasiteetin
täyskäyttö, on mietintämyssy kyllä laitettava vielä uudelleen päähän.</span></p><p><span style="font-size: x-large;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-large;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-large;">Selitetäänpä taas yksinkertaisuuksia. Kansantaloudessa on
oltava riittävä määrä kysyntää, jotta talouden pyörät pysyisivät pyörimässä,
ihmiset eivät joutuisi huvikseen työttömiksi, jne. Käytännössä tämä kysyntä voi
tulla kolmelta eri alueelta 1) yksityiset kansalaiset 2) yksityiset yritykset
3) julkinen sektori (vienti on periaatteessa yksi alue, mutta sielläkin kysyntä
tulee jostain näistä kategorioista tosin vain toisessa maassa). Jos sekä
yritykset että kansalaiset säästävät tuloistaan normaalia enemmän eivätkä
kuluta/investoi (mikä on normaali reaktio vaikeina aikoina/kriiseissä), ainoaksi
kysynnän lähteeksi jää julkinen sektori. Tämä ei syrjäytä yksityistä kysyntää,
vaan täyttää fiskaalista tilaa, joka muuten jäisi täyttymättä ja koska tällä
hetkellä on mahdotonta tietää kuinka kauan koronasta aiheutuvat häiriöt ovat
seuranamme, on tätä linjaa jatkettava tismalleen niin kauan kuin on
tarpeellista. Tiedän ettei esim. Orpo pidä tästä, mutta se nyt vain sattuu
olemaan kuinka maailma toimii ja hieman sama jos minä valittaisin siitä, että
karhut sontivat metsikköön – ne sontivat sinne pidin minä asiasta tai en, koska
karhut sattuvat asumaan metsässä. Standardi etenemisen suunnalle ei tule olla Orpon
ym. porukan fiilikset, vaan mikä on järkevää ja mikä toimii.</span><o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuua5C85dnJ9Nm3LYAMXKxg_JVRi5XDCZfgGl9iX8ILu_xIcOeppFeb6r-SIShwvyim-6KRBTfBx5E3jcRE1VhPlT6VfncNiidUJ1SJkueyGkDar_6f9jQ6Gi9E1RRXfBlDAu3yMf6Q0aw/s454/sekn_2020_01_2020-06-18_tie_001_fi_001.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="253" data-original-width="454" height="316" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuua5C85dnJ9Nm3LYAMXKxg_JVRi5XDCZfgGl9iX8ILu_xIcOeppFeb6r-SIShwvyim-6KRBTfBx5E3jcRE1VhPlT6VfncNiidUJ1SJkueyGkDar_6f9jQ6Gi9E1RRXfBlDAu3yMf6Q0aw/w568-h316/sekn_2020_01_2020-06-18_tie_001_fi_001.png" width="568" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vaikka yritysten <a href="https://www.tilastokeskus.fi/til/sekn/2020/01/sekn_2020_01_2020-06-18_tie_001_fi.html"><span style="color: #2b00fe;">investointiaste</span></a> pysyi vakaana vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kotitalouksien säästämisaste oli puolestaan jo silloin selvässä nousussa. Ennakkotietojen mukaan kulutuskysyntä oli heinäkuussa jälleen kasvussa, mutta koronan toisen aallon myötä se todennäköisesti pysyy normaalia alempana myös syksyllä.</td></tr></tbody></table><span style="font-size: x-large;"><br /></span><p></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzZBhOJzcNmwSAmKD_sLaSFA0b1MMtxcFZXAs_V3YcfhLqETLFspYiNCawqB3K7NGZiTOCuGWdUHgHXqInq5w4lu20Wqmba-JXqQwwOYLmIRlvagBQC8RCNp8rC7dHQKuEp2RMockY2uyZ/s540/S%25C3%25A4%25C3%25A4st%25C3%25A4misaste.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="431" data-original-width="540" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzZBhOJzcNmwSAmKD_sLaSFA0b1MMtxcFZXAs_V3YcfhLqETLFspYiNCawqB3K7NGZiTOCuGWdUHgHXqInq5w4lu20Wqmba-JXqQwwOYLmIRlvagBQC8RCNp8rC7dHQKuEp2RMockY2uyZ/s0/S%25C3%25A4%25C3%25A4st%25C3%25A4misaste.png" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuten 1990-luvun laman ja finanssikriisin yhteydessä <a href="https://findikaattori.fi/fi/115"><span style="color: #2b00fe;">näkyy</span></a>, säästämisasteen nousu kriiseissä on odotettavissa oleva reaktio.</td></tr></tbody></table><p></p>Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-83871695604820140302020-08-13T07:04:00.000-07:002020-08-13T07:04:42.471-07:00Kiky-tuntien perään haikaillaan jälleen<p style="text-align: left;"><span style="font-size: x-large;">Kiky-tunnit eivät ole vielä edes kaikkialta kerenneet
poistua, mutta <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/pitaako-hyvien-aikojen-palkkaratkaisut-avata-paperitehtaiden-kohtalosta-alkaa-kova-vaanto/b1caf24b-ce1e-4714-acd8-bbf62f4622de"><span style="color: #2b00fe;">Talouselämän</span></a> sivuilla niitä haikaillaan jo takaisin ja samalla
arvuutellaan myös aikaisemmin sovittujen palkkaratkaisujen uudelleen
neuvottelulla. Päätoimittaja Jussi Kärki kirjoittaa: ”Palkat ja työehdot ovat
vientiteollisuudelle vielä akuutimpi asia kuin vero- ja tukiratkaisut. Niistä
sovittiin alkuvuonna hyvän sään aikaan juuri ennen koronan puhkeamista
pandemiaksi. Tämä johti kikytuntien hylkäämiseen suorastaan uhmakkaasti ja 3,3
prosentin palkankorotuksiin […] Kikyllä ja suurella vaivalla umpeen kurottu
kuilu Suomen ja kilpailijamaiden välillä lähtee kasvamaan uudestaan”. Viime
vuosikymmenellä hintakilpailukyvyn parantamisen (oletettu) tarve oli yksi
suosituimmista uutisaiheista (jotkut saattavat muistaa esim. EK:n hallituksen
puheenjohtaja Veli-Matti Mattilan <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005123826.html"><span style="color: #2b00fe;">toteamuksen</span></a> suomalaisten palkoista 10-15%
liian suurina) ja monissa analyyseissä ongelmaa jäljitettiin nimenomaisesti vuosien
2007-2008 liittokierroksen palkkaratkaisuihin. Hintakilpailukykytarina on siis
jälleen kaivettu naftaliinista, mutta selitysvoimaltaan siinä on muutamia
ongelmia, joista ensimmäinen on vastaavuus maailman tapahtumien kanssa. Käyttäen
YK:n Comtraden dataa esim. Benkovskis & Wörtz (2015) <a href="https://voxeu.org/article/cost-competitiveness-obsession"><span style="color: #2b00fe;">vertailevat</span></a> OECD-maiden
hintakilpailukyvyn kehitystä 2000-2012 ja Suomen suhteelliset vientihinnat tällä
aikavälillä pysyvät itse asiassa lähes muuttumattomana. Kiinnostavammin he
kuitenkin lisäävät analyysiinsä myös toisen akselin, joka mittaa viennin laadun
kehitystä – tällä mittarilla kaikkien 38 maan keskuudessa Suomi putoaa samalla
aikavälillä kaikkein eniten.</span></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-large;"><o:p></o:p></span></p>
<p class="MsoNormal"><o:p><span style="font-size: x-large;"> </span></o:p></p>
<p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-large;">Ei ole vaikea ymmärtää, miksi tämä on merkittävämpää kuin
hintakilpailukyvyn kehitys. Vienti voidaan jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan
1) selkeät maailmanmarkkinahinnat omaaviin homogeenisiin hyödykkeisiin (esim.
öljy) 2) viitehintahyödykkeisiin, joille julkaistaan viitehintoja
samantyylisistä hyödykkeistä (esim. Talouselämänkin mainitsemat paperituotteet)
3) hyödykkeiden erilaisuudesta johtuen vailla viitehintoja olevat hyödykkeet
(esim. elektroniikka). Ainoastaan luokassa 1 hinta määrittää vientimenestystä,
kun taas luokissa 2 ja 3 sen tekevät laatu, brändi ym. tekijät ja Suomen
vientirakenteessa homogeeniset hyödykkeet muodostavat vain n. 6,5%
<a href="https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/73_100+vuotta+pient%C3%A4+avotaloutta_II.pdf/8ba8a05c-b5a1-4255-9069-bcae516ffb15?version=1.0"><span style="color: #2b00fe;">arvonlisäyksestä</span></a>. Ehkä vielä olennaisemmin homogeenisten hyödykkeiden osuus
viennistä 2002-2015 itse asiassa kasvoi – jos Suomella olisi ollut
hintakilpailukykyongelma, olisi pitänyt käydä päinvastoin. Tämä on olennaista,
koska samoja virheitä ei pidä toistaa ja jos kilpailijat panostavat laatuun, ei
palkkoja alentamalla voi vastata juuri lainkaan. Tiedän että hintakilpailukykytarina kätevästi siirtää vastuuta pois päätöksiä varsinaisesti tehneistä tahoista, mutta vaikka virheitä ei julkisesti viitsittäisikään myöntää, niin ehkä tekojen tasolla voitaisiin silti kokeilla uutta kurssia.</span><o:p></o:p></p><p class="MsoNormal"><span style="font-size: x-large;"><br /></span></p><p class="MsoNormal"></p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlVFQMuRLQpZgm80wSxr6ijf-ZPRGgvb7ybDVcWjLH8zvIw1FRrSbw1esfSxEuVVcHZiBZR93W2Q95-tzaY3D1YshoKIHtaJwYArLmtKOgRjra3rOhBNtbQAQ3PiH24W1feBU3VsXq7q6J/s606/woerz+fig2+23+feb.png" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="468" data-original-width="606" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlVFQMuRLQpZgm80wSxr6ijf-ZPRGgvb7ybDVcWjLH8zvIw1FRrSbw1esfSxEuVVcHZiBZR93W2Q95-tzaY3D1YshoKIHtaJwYArLmtKOgRjra3rOhBNtbQAQ3PiH24W1feBU3VsXq7q6J/s0/woerz+fig2+23+feb.png" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><p class="MsoNormal">Vaaka-akseli kuvaa siis hintakilpailukyvyn kehittymistä
2002-2012 (positiivinen luku tarkoittaa heikkenemistä) ja pystyakseli viennin
laadun kehitystä (positiivinen luku tarkoittaa heikkenemistä). Kuten näkyy,
Suomen hintakilpailukyky itse asiassa marginaalisesti parantuu tällä
aikavälillä, mutta viennin laatu puolestaan putoaa kaikkien vertailtavien
maiden joukossa eniten.<o:p></o:p></p></td></tr></tbody></table><span style="font-size: x-large;"><br /></span><p></p>Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-14412420480735659992020-07-30T07:14:00.000-07:002020-07-30T07:14:16.989-07:00Listat työllisyystoimista kertovat esittäjästä, eivät toimien vaikuttavuudesta<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Yle on tehnyt pitkän <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11463968" target="_blank"><span style="color: blue;">jutun</span></a> Kokoomuksen Elina Lepomäestä
ilmoittaen, että tämä haluaa sekä perustilin että ansiosidonnaisen turvan
kaikille ja kysyen jotta onko Lepomäki mahdollisesti "pohjimmiltaan demari".
Jälkimmäisestä en tiedä, mutta haastattelu on fantastinen esimerkki sellaisen poliittisen
jargonin tuottamisesta, missä puhutaan kyllä paljon muttei sanota juuri mitään
ja substanssia etsivät joutuvat pääasiassa odottamaan viimeiseen osioon, jossa Lepomäki
puhuu työllistymisen edellytysten parantamisesta todeten: ”Ei tämä ole
rakettitiedettä. Kannustinloukuista ja muista on puhuttu. Listat työllistämistä
edistävistä asioista ovat jo olemassa. Tärkein yksittäinen toimi olisi
paikallisen sopimisen edistäminen. Vapaus ja valta pitäisi olla ihmisellä itsellään.”
Koska yleissitovista työehtosopimuksista voi kyllä paikallisesti sopimalla poiketa ylöspäin
paremman palkan/ehtojen suuntaan, tarkoittaa vapaus tässä vapautta saada
aikaisempaa pienempää palkkaa. Kyseisen vapauden meriiteistä voi olla montaa
mieltä, mutta asian selventäminen on aina hyödyllistä, sillä muuten jotkut
saattavat luulla puhuttavan joistain muista vapauksista.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Mahdollisesti olennaisempaa ovat kuitenkin oletetusti
toimiviksi tiedetyt työllisyyttä edistävät toimet yleensäkin, joiden listoja Lepomäkikin liimailee jokaiseen vastaan sattuvaan jääkaapinoveen ja tv-kameraan.
Katsotaanpa mitä empiirinen maailma asiasta sanoo. Hollannissa pyöritettiin
taannoin pari käytännön koetta asiasta, joista ensimmäinen liittyi vuonna 2015
maassa säädettyyn paikalliseen aktiivimalliin ja jonka <a href="https://blogit.utu.fi/tita/2020/01/07/hollannin-aktiivimalli-yksi-valopilkku-ja-pitkia-varjoja/" target="_blank"><span style="color: blue;">loppuraportti</span></a>
julkaistiin viime marraskuussa. (van Echtelt et al., 2019) Toinen puolestaan
liittyi <a href="https://www.uu.nl/en/news/better-welfare-benefits-through-more-autonomy-positive-attention-and-wider-earning-opportunities" target="_blank"><span style="color: blue;">perustulokokeiluun</span></a>, jossa osallistujat oli jaettu neljään ryhmään: 1)
vastikkeettoman perustulon saajat 2) tehostettujen työvoimapalvelujen saajat 3)
ihmiset jotka saivat pitää suuremman määrän rahaa tukien lisäksi ansaitusta
palkastaan 4) kontrolliryhmä. (Verlaat et al., 2020) Tiivistelmä
perustulokokeilun tuloksista on, että parhaat tulokset saavutettiin
lähestymistavoilla 1 ja 2 (lähestymistapa 2 oli itse asiassa ainoa, joka tuotti
mitattavissa olevia positiivisia tuloksia pitkäaikaistyöttömille). Sen sijaan
aktiivimallin kepit eivät toimineet juuri lainkaan lain tarkoittamalla tavalla
eikä sen käytännöistä ole ollut suurimmalle osalle lain piiriin kuuluvista
mitään hyötyä. Tiedän että Suomessa aktiivimallin ilmoitettiin luovan useita
tuhansia työpaikkoja, mutta on olennaista ymmärtää, että nämä luvut (ja listat
ns. tunnetusti tehoavista toimista yleensäkin) perustuvat simulaatiomalleihin,
jotka puolestaan perustuvat mallin tekijöiden oletuksiin. Tämä ei tee malleista
hyödyttömiä, mutta se tarkoittaa, että jos oletukset ovat virheellisiä, silloin
tuppaa sitä olemaan kaikki mallista ulos tulevakin. Samoin luonnollisesti jos
varsinainen empiirinen maailma näyttää päinvastaiseen suuntaan kuin malli, niin
silloin roskiin tulisi lentää malli, ei empiirinen maailma – ennen vanhaan tätä
kutsuttiin tieteelliseksi metodiksi. Nykyään se kuitenkin on yllättävän monelle
rakettitiedettä.</span></div>
Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-66596862054198264662020-07-15T06:27:00.000-07:002020-07-15T06:27:07.110-07:00Työmarkkinoiden kerrotaan jälleen olevan erittäin kireät<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Etlan entinen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä <a href="https://www.vesavihriala.fi/2020/07/tyollisyystoimista-paattamista-ei-voi-lykata/" target="_blank"><span style="color: blue;">peräänkuuluttaa</span></a>
rakenteellisia työllisyystoimia ja katsoo niihin kuuluvan olennaisesti myös
”työntekijöiden heikennyksiksi kokemia uudistuksia”, kuten ansiosidonnaisen
työttömyysturvan keston lyhennys tai tason lasku, todeten että ”on
yksinkertaisesti epärealistista olettaa, että työllisyysastetta pystyttäisiin
nostamaan julkista taloutta vahvistavalla tavalla ilman tämän tapaisia toimia”.
Olennainen osa tätä ajatuksen juoksua on siis oletus, ettei Suomessa työllisyys
voi parantua tietyn pisteen tuolle puolen, koska yhteiskunnalliset rakenteet
tulevat vastaan ja Vihriälän kirjoituksia tarkemmin seuraavat saattavat muistaa
hänen ilmoittaneen viime <a href="https://www.vesavihriala.fi/2019/07/tyollisyyspolitiikassa-tarvitaan-iso-paketti/" target="_blank"><span style="color: blue;">vuonna</span></a> kyseisen pisteen nimenomaisesti tulleen vastaan
(”työvoima on talouden nykyisten rakenteiden vallitessa suurin piirtein
täyskäytössä eli työllisyyden kasvua rajoittaa pikemminkin tarjonta kuin
kysyntä”). Samaa mieltä on esim. Valtiovarainministeriö, joka kesän
<a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162312" target="_blank"><span style="color: blue;">talouskatsauksessaan</span></a> arvioi Suomen tuotantokuiluksi viime vuonna +1,6%, mikä ei
siis pelkästään tarkoittaisi täyskäyttöä, vaan työmarkkinoiden ylikuumenemista.
Tämä sinällään näyttäisi puhuvan tarjontareformien tarpeellisuuden puolesta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Ongelma tietenkin on, ettei mikään reaalitaloudessa tue
näitä oletuksia ja asia näkyy helposti vertaamalla tämän syklin loppua sitä
edeltävän syklin loppuun finanssikriisin edellä. Työmarkkinoiden kireyttä
mittaa pohjainflaatio, joka siis käytännössä kuvaa palkkakilpailun aiheuttamaa
hintojen nousua (eli markkinaehtoista työvoimapulaa). Vuoden 2008 joulukuussa
pohjainflaatio oli 2,6%. Vuoden 2019 joulukuussa se oli 0,5%. Ensimmäisessä
tapauksessa on mahdollista väittää työmarkkinoiden olevan kireät, jälkimmäisessä
ei. Jostain syystä Vihriälä, VM ja monet muut näyttävät kuitenkin jääneen
elämään ikuiseen vuosituhannen vaihteeseen ja huutelevat aikakoneestaan kyseenalaisia
ohjeistuksia muille.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Mahdollisesti vielä omituisempaa on suositeltujen toimien
oletetun tarpeellisuuden peruste, joka Vihriälän mukaan on ”julkisen talouden
rahoitustasapainon parantaminen hyvinvointivaltion rahoituksen
varmistamiseksi”. Hyvinvointivaltion pointti on taata kaikille kohtuullinen
elanto, mihin kuuluu myös ajatus, ettei mitä tahansa työtä tarvitse ottaa
vastaan mistä tahansa hinnasta. Tarjontapuolen reformien nimenomainen pointti puolestaan
on tarjontaa lisäämällä vähentää työntekijöiden neuvotteluvoimaa, jotta näiden palkkavaatimukset
eivät aiheuttaisi kasvavaa inflaatiota. Tarjontapuolen reformit tuppaavat siis
puskemaan hyvinvointivaltiosta päinvastaiseen suuntaan ja ainoa tapa miten
ensimmäisillä voi oletetusti pelastaa jälkimmäisen on käyttää logiikka, mikä
sisältyy erään yhdysvaltalaisupseerin raportoituun lentävään lauseeseen Vietnamin
sodan ajalta: ”Pelastaaksemme kylän, meidän täytyi ensin tuhota se.”</span><o:p></o:p></div>
<br /><br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijsaDg3jh2GYAhyphenhyphenQ9RBibLi7Hzph_Wa21dNyOd8_rifehdfMNBdYdOTOXRmgWXmre9ZjsJaVw6IAy7pSG-oRqPYJazQFk0TEuUFBbH7ri42qdSLYv-E474H0TyIrDnVEf9nJ29-BsfOvPw/s1600/Suomi_pohjainflaatio.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="348" data-original-width="1150" height="192" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEijsaDg3jh2GYAhyphenhyphenQ9RBibLi7Hzph_Wa21dNyOd8_rifehdfMNBdYdOTOXRmgWXmre9ZjsJaVw6IAy7pSG-oRqPYJazQFk0TEuUFBbH7ri42qdSLYv-E474H0TyIrDnVEf9nJ29-BsfOvPw/s640/Suomi_pohjainflaatio.png" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><div class="MsoNormal">
Jos asiaan haluaa historiallista perspektiiviä, niin kuten
näkyy 1970- ja 1980-luvun jälkeen työmarkkinat eivät itse asiassa ole enää
missään vaiheessa ole olleet kireät, ne vain ovat (tai eivät ole) sitä
normaalin 2% inflaatiotavoitteen näkökulmasta. Joka tapauksessa tästäkään
perspektiivistä kenelläkään ei ole mitään meriittejä väittää työmarkkinoiden
olleen missään vaiheessa kireät vuodesta 2012 eteenpäin.<o:p></o:p></div>
</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-36730287348514200732020-07-01T08:13:00.000-07:002020-07-01T08:13:11.174-07:00Juhana Vartiainen kertoo Suomen muuttuvan Italiaksi<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Juhana Vartiainen seisoo jälleen suurten kysymysten äärellä <a href="https://www.verkkouutiset.fi/juhana-vartiainen-hallitus-valttaa-ikavia-paatoksia-fanaattisesti/#8b98ff96" target="_blank"><span style="color: blue;">pohdiskellen</span></a>
jotta ”Onko meistä pikkuhiljaa tulossa Pohjolan Italia?” Tarkimmat saattavat
muistaa, että aikaisemmin hän on arvuutellut Suomen mahdollisella muuttumisella
<a href="https://www.verkkouutiset.fi/juhana-vartiainen-suomi-on-kreikan-polulla/#8b98ff96" target="_blank"><span style="color: blue;">paitsi</span></a> Kreikaksi niin myös ehkä <a href="https://www.fingo.fi/ajankohtaista/vieraskolumnit/zimbabwe-kortti-heiluu-talouskeskustelussa" target="_blank"><span style="color: blue;">jopa</span></a> Zimbabweksi. Jännittäjille voin kertoa jo
etukäteen, että vastaus kaikkiin näihin pohdintoihin mahdollisista muutoksista on
”ei”, mutta katsotaanpa lyhyesti Vartiaisen logiikkaa Italia-kysymyksessä. Hänen
peruspointtinsa on siis, että jo ennen koronakriisiä Suomen valtion
velkaantuminen oli (erityisesti) väestön ikääntymisen johdosta kestämättömällä
uralla, minkä seurauksena tarvitaan leikkauksia sekä työn tarjontaa lisääviä
reformeja ja jos näitä ei tule, hukka perii. Ekonomistien tuntuu usein olevan
vaikea ajatella selkeästi, mutta selitetäänpä ensiksi yksi perusasia: Vartiaisen
kertoma tarina väestön vanhenemisesta on tarina liiallisesta kysynnästä, eli
kutistuva määrä työikäistä työvoimaa (tarjonta) ei pysty vastaamaan vanhusten huoltoon
liittyvään kasvavaan kysyntään (terveydenhoidossa ym.). Jos tämä tarina vastaa
todellisuutta, on käytännössä kaksi mahdollisuutta: a) hinnat (inflaatio)
nousevat kysynnän ylittäessä tarjonnan b) korot nousevat keskuspankin
yrittäessä koronnostoilla taistella inflaatiospiraalia vastaan. Kaikki tämä on
suoraan taloustieteen ABC:stä eikä mitenkään kyseenalaista.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Varsinaisen empiirisen esimerkin väestön vanhenemisen
seurauksista löydämme Japanista, missä ollaan asiassa Eurooppaa 10-15v edellä
ja jos työn tarjonta ei todellakaan riitä kattamaan kysyntää, pitäisi käynnissä
olla skenaario a tai b. Japanin inflaatio on viimeiset 25v <a href="https://www.statista.com/statistics/270095/inflation-rate-in-japan/" target="_blank"><span style="color: blue;">ollut</span></a> keskiarvona
alle 1% ja IMF:n <a href="https://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2019/02/weodata/weorept.aspx?pr.x=93&pr.y=8&sy=2019&ey=2024&scsm=1&ssd=1&sort=country&ds=.&br=1&c=158&s=GGXCNL_NGDP%2CGGXONLB_NGDP&grp=0&a=" target="_blank"><span style="color: blue;">mukaan</span></a> korkokustannukset suhteessa BKT:en ovat 0,005%. Paitsi
että tämä on päinvastoin kuin Vartiaisen ja muiden työn tarjonnan lisääjien tyrkyttämä
tarina, ei syytä myöskään ole vaikea ymmärtää. Eli siinä missä väestön
vanheneminen todellakin lisää monien julkisesti tuotettujen palveluiden
kysyntää, niin vanhetessa ihmisten henkilökohtainen kulutus kuitenkin laskee
(vanhat eivät ole perustamassa perhettä, ostamassa asuntoa, jne.), minkä
seurauksena kokonaiskysyntä yhteiskunnassa jatkuvasti putoaa. Tämän takia
Japanin keskuspankki on viimeiset 20v pitänyt ohjauskorkoaan lähellä nollaa stimuloidakseen taloutta ja
samaa on odotettavissa EKP:ltä, ellei johtokunnan rekrytointikierroksia aleta
pitää hullujen huoneella. Resurssien uudelleenohjaaminen alueille missä niitä
varsinaisesti tarvitaan (kuten juuri terveydenhuoltoon) on se asiaan liittyvä
reaalinen ongelma, ei Vartiaisen ja kumppaneiden jatkuvasti kaupittelema
matkapaketti Italiaan tai Zimbabween. Oikeita ongelmia on maailmassa tarpeeksi
tarvitsematta keksiä mielikuvituksellisia niiden seuraksi.<o:p></o:p></span></div>
<span style="font-size: large;"><br /></span>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-o-_8lJPBg47IYaQF1KUy1JulVc1lF1iuapMU8k_eDIY-1la93LF66l_A2TBWU1nQ0LXIzKXb7kry4vq2EP35nVDsbIoIY9f7NOqsB3HV6dE3h0oNK9qBR0mT_kCPPNygPkm2RGF2I_Pg/s1600/Japan.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="170" data-original-width="982" height="110" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-o-_8lJPBg47IYaQF1KUy1JulVc1lF1iuapMU8k_eDIY-1la93LF66l_A2TBWU1nQ0LXIzKXb7kry4vq2EP35nVDsbIoIY9f7NOqsB3HV6dE3h0oNK9qBR0mT_kCPPNygPkm2RGF2I_Pg/s640/Japan.png" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">IMF:n luvut ovat heidän viimeisimmästä datasetistään, joka on koronaa edeltävältä ajalta, mutta koska Japanin korkotaso pysyy edelleen äärimmäisen matalana, ei olennaista eroa tule.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-37114295335283403912020-06-16T09:47:00.000-07:002020-06-16T09:47:05.343-07:00Keskusta haluaa jo ennakkoon sipilöidä työllisyyspolitiikasta järjen ulos<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Urbaanisanakirja määrittelee <a href="https://urbaanisanakirja.com/word/sipilointi/" target="_blank"><span style="color: blue;">sipilöinnin</span></a> olevan ”hutiloinnin
aiheuttamaa vatulointia” tai <a href="https://urbaanisanakirja.com/word/sipiloida/" target="_blank"><span style="color: blue;">yksinkertaisemmin</span></a> vain ”tohelointia”. Nimikkomiehenä
ex-pääministeri itse kerkesi jo <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006534603.html" target="_blank"><span style="color: blue;">toteamaan</span></a> valtiovarainministerin mahdollisesta
pestistä, että tehtävät ”kansakunnan kusitolppana” eivät enää kiinnosta (hänen
aikakaudellaan se lorottelu saattoi kyllä mennä enemmänkin päinvastaiseen
suuntaan), mutta sipilöinnin kulttuuri näyttää ainakin viime aikojen
perusteella juurtuneen Keskustaan laajemminkin. Paavo Väyrynen ei ole sentään vielä kerennyt ilmoittamaan saapuvansa (jälleen) pelastamaan Keskustaa, mutta
nurmijärveläisen lautakasan takaa viimein löytyi vakaa käsi
Valtiovarainministeriön ruoriin. Tai näin ainakin oletetusti, sillä Matti
Vanhasen aloitus ei lupaa erityisen hyvää. Taloudellisista linjauksista hän
siis <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11392559" target="_blank"><span style="color: blue;">toteaa</span></a> että ”Kestävyystiekartta laaditaan budjettiriihen yhteydessä, ja
työllisyyttä vahvistavat toimet ovat sen keskeinen osa. Tavoittelemme
tilannetta, jossa työn riittämätön kysyntä ei rajoita työllisyyden kasvua”
mihin Valtiovarainministeriön tiedote puolestaan jatkaa <a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-paatti-vuoden-2020-neljannesta-lisatalousarvioesityksesta" target="_blank"><span style="color: blue;">toteamalla</span></a> asiasta että "Siksi tarvitaan myös työn tarjontaa vahvistavia uudistuksia.” Puretaanpa tätä jargonia hieman.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Työn tarjontaa lisäävät reformit ovat siis usein sellaisia,
joiden tarkoitus on heikentää työttömien taloudellista asemaa ja
neuvotteluvoimaa (aktiivimalli jne.), jotta he ottaisivat vastaan myös
heikommin palkattua/huonommilla työehdoilla varustettua työtä ja lisäisivät
työllisyyttä sitä kautta. Koska tarkoitus on luoda uusia työpaikkoja
alentamalla työntekijäkustannuksia, voivat syntyneet työt olla
määritelmällisesti ainoastaan äärimmäisen matalan tuottavuuden ja palkan töitä,
mikä tekee niistä erityisen huonon kohteen johon ohjata resursseja, mutta
fantastisesti tämä irrationaalisuus ei ole tässä tapauksessa edes ehdotusten
suurin ongelma. Työntarjontaa lisäävät reformit voivat toimia edes mitenkään
järkevästi, jos työmarkkinoilla on pulaa tarjonnasta eikä kysynnästä, mutta
tässä tapauksessa sekä Vanhanen että VM jo etukäteen myöntävät ettei näin ole (tai edes tule olemaan).
Tämän seurauksena suunnitelluilla linjauksilla on myös 0%:n mahdollisuus toimia
mitenkään järkevästi, koska ne ilmeisen tiedostetusti on suunnattu väärään suuntaan
– kiinnostus tätä seikkaa kohtaan yksinkertaisesti näyttää vain loppuneen. Samaa
linjaa kokeiltiin itse asiassa koko viime vuosikymmenen ajan ja huonosti se
toimi silloinkin, mutta toisaalta jos on jo yli kymmenen vuotta sitten päättänyt
etukäteen olevansa oikeassa, mitäpä sitä enää mieltään muuttamaan. Asian voi
jokainen mielensä mukaan arkistoida joko peräänantamattomaksi sisuksi tai
vaihtoehtoisesti hulluksi pakkomielteeksi, joka on toki sipilöitynyt paljon laajemmallekin alueelle kuin vain Matti Vanhaseen, Keskustaan tai edes Valtiovarainministeriöön.</span></div>
Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-40942517814394477272020-06-08T07:50:00.000-07:002020-06-08T07:50:09.591-07:00Kokoomus ja Perusuomalaiset ratsastavat jälleen tulevilla sukupolvilla<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Oppositiosta ilmoitetaan, että nyt ollaan taas tulevien sukupolvien taskuilla ja että mukulat oikeasti vaativat tiukkaa budjettikuria. Kun minä olin
penska, saatettiin kesällä toivoa vaikkapa uusia nappulakenkiä, mutta nykyään tenavat
ilmeisesti kinuavat ainoastaan leikkauslistoja. Niin se maailma muuttuu. Joka
tapauksessa <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/homma-lahtee-ihan-lapasesta-jarkytys-marinin-hallituksen-holtittomasta-rahalingosta-leviaa-oppositiossa/366d46f2-5901-475c-a0e4-d5bce5eabe4a" target="_blank"><span style="color: blue;">kommentoidessaan</span></a> hallituksen uutta 5,5 miljardin lisäbudjettia
Kokoomuksen Petteri Orpo siis kirjoittaa että ”Nuoret sukupolvet joutuvat
maksamaan tämän tuhlailun korkeampina veroina ja kasvavana velkana. Tätä
vastuutonta rahalinkoa emme voi hyväksyä”. Hänen puoluetoverinsa Jukka Kopra
säestää toteamalla että ”Lapsikin osaa kyllä jakaa rahaa eri suuntiin. Vaan lapsille
hallitus onkin varannut maksajan roolin.” Perussuomalaisten Vilhelm Junnila on
samoilla linjoilla: ”Tässä ei ajatella tulevia sukupolvia: ensin törsätään ja
sitten korotetaan veroja.” Ja niin edelleen. Nämä ovat sikäli mielenkiintoisia
toteamuksia, että on itse asiassa mahdollista katsoa tekikö talouskurikokeilu
viime vuosikymmenellä nykyisistä ja tulevista suomalaisista rikkaampia vai
köyhempiä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Ensin jotain itsestään selvää. Valtion finanssipolitiikan
ensimmäinen velvollisuus on pitää talous pyörimässä niin lähellä
maksimipotentiaaliaan kuin mahdollista lisäämällä kysyntää resurssien
(tuotantolaitokset, koneet, työvoima, jne.) ollessa vajaakäytössä ja jokainen
päivä vajaakäyttöä tarkoittaa rahan kaatamista viemäriin menetetyssä kasvussa
sekä ihmisten pitämistä työttöminä huvin vuoksi. Tätä potentiaalia mitataan
tuotantokuilulla, jonka OECD <a href="https://stats.oecd.org/index.aspx?QueryId=51655#" target="_blank"><span style="color: blue;">kertoo</span></a> olleen Suomessa negatiivinen koko ajan
vuodesta 2011 eteenpäin (eli resursseja vajaakäytössä riittämättömän kysynnän
seurauksena). Tätä kautta menetetyn BKT:n kasvun summaksi tulee n. 40 miljardia
euroa pelkästään Suomessa (EU-tasolla 1000-2000 miljardia). Tämä on siis minimihintalappu, eikä ota huomioon
esim. tekemättä jääneiden investointien kautta hukattua tuottavuuden kasvua tai
kykyjen ruostumista ja joidenkin elämien pysyvää tuhoutumista tarpeettomasti
pitkittyneen työttömyyden johdosta. Negatiiviset seuraukset ovat myös
kohtuuttomasti kasautuneet heikomman neuvotteluvoiman omaaville työelämään
siirtyville uusille sukupolville ja heidän elinkaariansionsa ovat
talouskuriporukan ansiosta nyt pysyvästi pienemmät. Uusiokielessä tämä on
ristitty vastuullisuudeksi ja huolenkantamiseksi tulevista sukupolvista.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Loppuun vielä kommentti Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimolta,
joka ilmoittaa valtion tänä vuonna arviolta ottaman velkamäärän (18,8
miljardia) tekevän 7500e/työtätekevä suomalainen: ”Kauanko sinulta kestäisi
tuon 7500e lainan lyhentäminen omasta pussistasi?” Tätä logiikka käyttäen voisi
kysyä, kauanko talouskuriporukalta kestää n. 15000e/työtätekevä summan
maksaminen, jonka he ovat toimillaan suomalaisille kustantaneet, ja koska he
edes aikovat aloittaa maksamisen?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlUtmoNWFABAir_sZZOsucno5fyyG-OEErIG-EqzDjfcZ1e-89WIGahmrfsFKG3__x5svlqvTk0kEPHD8h1Ha-QJkOByHY3NPppaDqZ6pqTmZjWnUrsZCmwhfTNoueiRQ8Pe3cwIVATzKf/s1600/Output_gaps.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="779" data-original-width="1591" height="312" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjlUtmoNWFABAir_sZZOsucno5fyyG-OEErIG-EqzDjfcZ1e-89WIGahmrfsFKG3__x5svlqvTk0kEPHD8h1Ha-QJkOByHY3NPppaDqZ6pqTmZjWnUrsZCmwhfTNoueiRQ8Pe3cwIVATzKf/s640/Output_gaps.png" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tuotantokuilu oli Suomessa negatiivinen koko viime vuosikymmenen vuodesta 2011 eteenpäin. 40 miljardin lukuun päästään vertaamalla tuotantokuilua <a href="http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2019/vtp_2019_2020-03-16_tau_001_fi.html" target="_blank"><span style="color: blue;">toteutuneeseen</span></a> bruttokansantuotteeseen käyvillä hinnoilla.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/homma-lahtee-ihan-lapasesta-jarkytys-marinin-hallituksen-holtittomasta-rahalingosta-leviaa-oppositiossa/366d46f2-5901-475c-a0e4-d5bce5eabe4a">https://www.uusisuomi.fi/uutiset/homma-lahtee-ihan-lapasesta-jarkytys-marinin-hallituksen-holtittomasta-rahalingosta-leviaa-oppositiossa/366d46f2-5901-475c-a0e4-d5bce5eabe4a</a><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
https://stats.oecd.org/index.aspx?QueryId=51655#<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2019/vtp_2019_2020-03-16_tau_001_fi.html<o:p></o:p></div>
<br />Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-25442227434953623392020-06-02T07:58:00.000-07:002020-06-02T07:58:18.717-07:00Verosuunnittelu ja 430-kampanja<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Kauppalehti jatkaa erikoista ristiretkeään veropohjan
tiivistämistä ajavaa 430-kampanjaa vastaan toimittaja Olli Herralan
<a href="https://blog.kauppalehti.fi/metrossanukkuja/outo-430-kampanja-on-harhaista-veropornoa" target="_blank"><span style="color: blue;">kirjoittaessa</span></a> kyseessä olevan ”harhaisesta veropornosta” (aikaisemmin lehti
<a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kaunainen-kampanja-kiukuttaa-ay-liike-ja-jarjestot-vaativat-430-miljoonan-verotiukennuksia/4c91048f-7670-4a56-aef4-9224016ba74a" target="_blank"><span style="color: blue;">otsikoi</span></a> asiasta ”kaunaisena kampanjana”). Herrala nostaa erityisesti esille
listaamattomien yritysten osinkoverotuksen ja toteaa asiasta mm. että
”Mainostettu 430 miljoonaa on Finnwatchin hihasta ravistama luku, josta liki
300 miljoonaa euroa edustaa listaamattomien yritysten osinkoja […]
Osinkoverotus on siedettävää vain sellaisilla listaamattomilla yhtiöillä,
joihin on vuosien varrella kertynyt paljon varallisuutta, ja jotka jakavat
varallisuuteen nähden melko maltillisia osinkoja”. 430 miljoonaa ei tietenkään
ole <a href="https://430.fi/static/signatures/pdfs/mista_luku_430_koostuu.pdf" target="_blank"><span style="color: blue;">hihasta vedetty</span></a>, mutta keskitytäänpä tuohon listaamattomien yritysten
verotukseen, koska se on jutun pääasiallinen pihvi. Ongelmana on paitsi korkeampia
tuloluokkia hyödyttävä tulonmuunto yhtiössä ansiotulosta matalammin
verotettavaksi pääomatuloksi, niin myös nykyjärjestelmän mahdollisuus nostaa
yhtiöstä ulos huojennetulla veroprosentilla osinkoja, joiden könttäsumma on
sidottu yhtiön nettovarallisuuteen (mihin Herrala itse asiassa näyttäisi viittaavan positiivisena asiana). Jälkimmäinen on ongelma, koska se ohjaa yhtiöitä sijoittamaan
nettovarallisuutta kasvattaviin kohteisiin (kiinteistöihin, arvopapereihin,
jne.), mikä kyllä maksimoi yhtiöstä huojennetulla veroprosentilla mahdollisesti
nostettavat tulot, mutta toisaalta ohjaa resursseja pois tuotannollisista
investoinneista, jotka hyödyttäisivät koko yhteiskuntaa. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Asiaa on helppo ajatella näin. Jos verohelpotuksen tuotto on
suurempi kuin tuotannollisen investoinnin odotettu tuotto, kannattaa
helpotuksen eteen tehdä muuten täysin hyödyttömiäkin asioita ja käytännössä
tilanne on analoginen lakiin, jonka perusteella valkoisten elefanttien omistaminen
johtaisi tuntuviin verohelpotuksiin. Jos norsuhelpotus on riittävän suuri, sen
seurauksena huomattavia resursseja ohjataan sekä norsujen hankkimiseen että
norsumäärien optimointiin erilaisten norsuverokonsulttien kautta ja erityisesti
varakkaamman väen takapihoille kertyy pinoittain toimettomia norsuja. Tässä
kohtaa joku kysyy, onko yhteiskunnan säännöt järkevä järjestää ohjaamaan
norsukokoelmien luomiseen. Tähän puolestaan Kauppalehti ym. tahot vastaavat, että tämä on kaunainen
kampanja norsuja sekä niiden omistajia vastaan ja kysymys on norsupornoa. Joku
saattoi huomata, että tässä keskustelu suistui välittömästi raiteilta eikä itse asiassa ole vaikea ymmärtää miksi. Kysymys siitä pitäisikö yhteiskunnan sääntöjen ohjata resursseja kansantalouden
kannalta hyödylliseen toimintaan vaiko täysin hyödyttömään verosäännöstöllä kikkailuun saa jälkimmäisen valitsijat vaikuttamaan omituisilta (tai sitten
heillä on oma lehmä ojassa). Sen sijaan jos kysymykseksi vaihdetaan todistaako
verosäännöstön muuttaminen kaunaisesta kampanjasta norsujen omistajia/yrittäjiä
vastaan ja kuinka paljon, ei ensimmäiseen kysymykseen enää tarvitse vastata.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBoH7eEf6lQXVwJ6lQFfzYFYWptkdyQgLUD234W2kbVpr3tZHybdwHoeW9J06Dx_9IMx_pjaVV1OIYlRN-HuARaGEvo1sX4MsVxjz_oofSG8rMn33VmfBHpDhHVunS5d2ERrgrL-hLHQsI/s1600/yritt%25C3%25A4j%25C3%25A4t_verokannustimet.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="424" data-original-width="592" height="458" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBoH7eEf6lQXVwJ6lQFfzYFYWptkdyQgLUD234W2kbVpr3tZHybdwHoeW9J06Dx_9IMx_pjaVV1OIYlRN-HuARaGEvo1sX4MsVxjz_oofSG8rMn33VmfBHpDhHVunS5d2ERrgrL-hLHQsI/s640/yritt%25C3%25A4j%25C3%25A4t_verokannustimet.png" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tutkimuksesta <a href="https://core.ac.uk/download/pdf/162296056.pdf" target="_blank"><span style="color: blue;">Harju & Matikka 2017</span></a>. Yrittäjät reagoivat herkästi verokannustimiin. Kuviossa tulonmuuntoa kuvaava graafi, jossa keskipiste tarkoittaa optimaalista pistettä palkkatulojen ja pääomatulojen jakautumisen välillä verorasituksen minimoimiseksi. Suurin osa tutkituista asetti siis verojärjestelynsä nimenomaisesi optimaalisella tavalla.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://blog.kauppalehti.fi/metrossanukkuja/outo-430-kampanja-on-harhaista-veropornoa">https://blog.kauppalehti.fi/metrossanukkuja/outo-430-kampanja-on-harhaista-veropornoa</a><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kaunainen-kampanja-kiukuttaa-ay-liike-ja-jarjestot-vaativat-430-miljoonan-verotiukennuksia/4c91048f-7670-4a56-aef4-9224016ba74a">https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kaunainen-kampanja-kiukuttaa-ay-liike-ja-jarjestot-vaativat-430-miljoonan-verotiukennuksia/4c91048f-7670-4a56-aef4-9224016ba74a</a></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://430.fi/static/signatures/pdfs/mista_luku_430_koostuu.pdf">https://430.fi/static/signatures/pdfs/mista_luku_430_koostuu.pdf</a></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://core.ac.uk/download/pdf/162296056.pdf">https://core.ac.uk/download/pdf/162296056.pdf</a></div>
Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-12714321632119910852020-05-26T08:37:00.000-07:002020-05-26T08:37:44.738-07:00Talous alkaa avautua, miten käy lomautettujen?<div class="MsoNormal">
<span style="line-height: 107%;"><span style="font-size: large;">Koska ollaan
Suomessa, koronarajoitusten purkamisessa ensimmäisenä tietenkin kiinnostaa
milloin korkit aukeavat baareissa ja millaisten sääntöjen mukaisesti. Avautumisen
ehdoksi on hallituksen määräyksellä asetettu rajoituksia (esim. ravintoloiden
täyttöasteeksi ainoastaan 50%), joista on esitetty erilaisia näkemyksiä. Rajoituksia
kritisoiva MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/hallituksen-esitys-ravintoloiden-avaamisesta-keraa-kritiikkia-uudet-rajoitukset-pitavat-tyontekijat-lomautettuina-ja-siirtavat-juomisen-julkiselle-paikalle/590974e3-d307-4335-a79a-081038425e6e" target="_blank"><span style="color: blue;">toteaa</span></a> että ”Kesän alusta kulut
tulevat maksettavaksi täysimääräisinä, mutta tuloista on mahdollista saada
enimmillään puolet” ja jatkaa sanoen että ”rajoitukset voivat johtaa siihen,
etteivät ravintoloitsijat näe avaamista kannattavana tai uskalla kutsua kaikkia
lomauttamiaan työntekijöitä takaisin”. Ravintolasektori on yksi kovimmin kärsineistä
ja monet ovat oikeasti ahtaassa raossa, mutta tulojen ja menojen epäsuhdan
ratkaiseminen uudessa tilanteessa ihan markkinaehtoisesti ei pitäisi olla
mysteeri. Hallituksen asettamat rajoitukset vähentävät ravintolapalveluiden
tarjontaa sekä paikallisesti että koko maassa (pienempi kapasiteetti asiakkaiden ottamiselle = supistuva
tarjonta), mikä puolestaan tarkoittaa, että normaalin markkinamekanismin
mukaisesti ravintoloitsijat voivat pyytää palveluistaan korkeampaa hintaa ja
silti pitää paikkansa uuteen kapasiteettiin asti täyttyneenä (enemmän kysyntää
kuin tarjontaa). Tiedän ettei kukaan pidä korkeampien hintojen maksamisesta,
mutta näin markkinatalous toimii ja tämän takia kannattaa odottaa kohonneita
hintoja (ja todennäköisesti myöhemmin inflaatiota yleensäkin). Hallitus voi
luonnollisesti halutessaan antaa lisäapua eikä elinkelpoisten yritysten
konkurssiin päästämisessä ole järkeä, mutta tämä aspekti ei näytä katastrofilta.<o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
<span style="line-height: 107%;"><span style="font-size: large;">Lapin huoli
lomautettujen kohtalosta sen sijaan on täysin osuva ja koskee muitakin aloja.
Näin siksi, että takaisin otettavien määrään ei vaikuta pelkästään
koronarajoitusten aiheuttama pienentynyt työvoiman tarve (vaikka tulot
palautuisivatkin hintojen noustessa normaaleiksi, pienempi asiakasmäärä
tarkoittaa silti pienempää työntekijä määrää), vaan viime kuukausien ja
tulevien uudelleen järjestelyjen yhteydessä monet yritykset todennäköisesti löytävät/ovat
löytäneet tehokkaampia tapoja tehdä asioita (esim. etätyön tms. kautta). Tämä
tarkoittaa tuottavuuden parantumista ja on normaalisti hyvä asia, mutta ei
välttämättä tällä nimenomaisella hetkellä, koska useammat tekijät yhtä aikaa
muutenkin supistavat työvoiman tarvetta. Tämä puolestaan tarkoittaa, että osa
lomautetuista ei pysty palaamaan entisille työpaikoilleen edes
koronarajoitusten höllentyessä (ja jotkut yritykset todella menevät
konkurssiin), minkä takia olisi hyvä jo alkaa suunnittelemaan kuinka tätä
väestönosaa autetaan, sillä jossain vaiheessa alkaa taas kuulua hölmöimpiä
mahdollisia ehdotuksia heidän kärräämisestään jonkun takapihalle risusavottaa
tekemään.</span><span style="font-size: 12pt;"><o:p></o:p></span></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="line-height: 107%;"><span style="font-size: large;"><br /></span></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitDgzJM_vakHv8OivvG-ES_qHtPlMtdef-D5mHRX0BNzJVvmmk0dyVHlpxA2122rTpfd07bPnGy3QJGifwWf2BS7StGECJHb-uZ_w608bm_sIVr62eA7SxLzUY6_j8I2gdz4wVvcaKaChH/s1600/Korona_ty%25C3%25B6tt%25C3%25B6m%25C3%25A4t.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="719" data-original-width="626" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEitDgzJM_vakHv8OivvG-ES_qHtPlMtdef-D5mHRX0BNzJVvmmk0dyVHlpxA2122rTpfd07bPnGy3QJGifwWf2BS7StGECJHb-uZ_w608bm_sIVr62eA7SxLzUY6_j8I2gdz4wVvcaKaChH/s640/Korona_ty%25C3%25B6tt%25C3%25B6m%25C3%25A4t.png" width="556" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="https://yle.fi/uutiset/3-11351014" target="_blank"><span style="color: blue;">Lomauttamisjärjestelmä</span></a> pitää työntekijät kiinnitettynä työpaikkaansa ja mahdollistaa toiminnan uudelleen käynnistämisen mahdollisimman nopeasti tilanteen muuttuessa (mikä on hyvä asia), mutta osa lomautettujen kolumnista joutuu todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin siirtymään työttömien kolumniin.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/hallituksen-esitys-ravintoloiden-avaamisesta-keraa-kritiikkia-uudet-rajoitukset-pitavat-tyontekijat-lomautettuina-ja-siirtavat-juomisen-julkiselle-paikalle/590974e3-d307-4335-a79a-081038425e6e">https://www.talouselama.fi/uutiset/hallituksen-esitys-ravintoloiden-avaamisesta-keraa-kritiikkia-uudet-rajoitukset-pitavat-tyontekijat-lomautettuina-ja-siirtavat-juomisen-julkiselle-paikalle/590974e3-d307-4335-a79a-081038425e6e</a><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://yle.fi/uutiset/3-11351014">https://yle.fi/uutiset/3-11351014</a><o:p></o:p></div>
<br />Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4579671263652865944.post-47261515380425092212020-05-16T08:00:00.000-07:002020-05-16T08:00:05.909-07:00Talouskurittajien pitää vähentää Lovecraftin lukemista<br />
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Talouskurittajien maailma on kuin toisinto H. P. Lovecraftin
novelleista, missä talouskurijumalat isoavat syövereissään lisää
talouskuriuhrauksia, heidän kunniakseen kirjoitetaan käsittämättömiä tekstejä
jotka uhmaavat lukijan mielenterveyttä ja viimeistään tarinan lopussa joku
tulee hulluksi. Malttamattomat eivät kuitenkaan jaksa odottaa loppuun asti,
vaan tulevat hulluksi jo hyvissä ajoin säästääkseen aikaa. Vesa Vihriälän
johtaman taloustieteilijöiden ryhmän taannoin julkistamassa <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162224" target="_blank"><span style="color: blue;">raportissa</span></a>
korona-ajan haasteisiin ehdotettiin siis talouden kiristämistä ja tuntuvia
sopeuttamiskeinoja muutaman vuoden päästä. Kaikille tämä ei kuitenkaan riitä. Niinpä
esimerkiksi taloustieteen professori Matti Viren <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/meeviren/vain-leikkauksia/" target="_blank"><span style="color: blue;">toteaa</span></a> Suomen elvyttäneen koko
viime vuosikymmenen ja että ”Talouspoliittisten suositusten osalta Vihriälän
toimikunnan ajatuksenjuoksu muistuttaa turhan paljon sitä politiikkaa, mitä
Suomessa on harjoitettu viimeiset kymmenen vuotta. Minusta jälki ei ole ollut
kovin kehuttavaa.” Björn Wahlroos puolestaan <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kaksi-hyytavaa-arviota-suomesta-vaihtoehtoja-ei-ole-kuin-yksi/a3fc8486-3f78-4507-86c5-1a6f9018676d" target="_blank"><span style="color: blue;">ilmoittaa</span></a>, että elvytys toimii
huonosti ja että ”Runsaan kymmenen viime vuoden aikana meidän
bruttokansantuotteen kasvu on ollut kuta kuinkin nolla, kun esimerkiksi
Ruotsissa se on kasvanut noin 20 prosenttia”. Nämä ovat sikäli mielenkiintoisia
toteamuksia, että niiden todenperäisyys voidaan itse asiassa tarkistaa ja
Suomen ja Ruotsin linjaa on mahdollista verrata.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;">Arvioidessa talouspoliittisten linjausten
kiristävyyttä/elvyttävyyttä on olennaista erottaa toisistaan suhdannevaihtelu
ja päätösperäinen finanssipolitiikka. Suhdannevaihtelu riippuu pitkälti muiden
toimista, kun taas päätösperäinen politiikka on hallituksen omissa käsissä;
ainoastaan jälkimmäinen kuuluu linjausten elvyttävyyden arvioimiseen.
Onneksemme OECD pitää kirjaa näistä mittareista (<a href="https://www.oecd.org/economy/outlook/economic-outlook-annex-tables.htm" target="_blank"><span style="color: blue;">Economic Outlook Annex Table 32</span></a>), mistä voimme siis tarkastaa Suomen ja Ruotsin harjoittamat linjat. Vuosien
2010-2015 välillä Ruotsin rakenteellinen tasapaino heikkeni 0,9
prosenttiyksikköä osuutena potentiaalisesta BKT:sta, kun taas Suomessa se
vahvistui 1,7 prosenttiyksikköä (vahvistuminen tarkoittaa kiristämistä,
heikkeneminen keventämistä). Nämä ovat siis päinvastaiset lähestymistavat. Samalla aikavälillä
Ruotsin BKT kasvoi 10,7%, Suomen BKT taas 0,4%. Nämä ovat siis myös
päinvastaiset lopputulokset. Jos haluaa sanoa, että Euroopassa tehtävät
päätökset vaikuttavat huomattavasti Suomen kohtaloon (talouskurittajat pystyvät
tekemään massiivista tuhoa myös siellä), niin mikäpä siinä, mutta se mitä tämän
perusteella *ei* voi sanoa on, että Suomi elvytti koko viime vuosikymmenen tai
että elvyttävä linja on Ruotsin esimerkin perusteella huono ajatus – nämä
väitökset ovat yksinkertaisesti fantasiamaailmasta. Jälki todellakaan ”ei ole ollut
kovin kehuttavaa”, mutta empiirisen maailman perusteella syyt näyttävät olevan
päinvastaiset kuin mitä Wahlroos ja Viren ilmoittavat. Toisaalta ei tämä ole
ennenkään ketään haitannut ja ainoastaan tulevaisuus näyttää ovatko tähdet
oikeassa asennossa talouskurijumalien paluuta varten. Ia Cthulhu!<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-size: large;"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiajD5vwGiEyHNvPbapF1f2xyLvSBE7wJ5Ox0h9lGSCT2P9QqRQVri1VCuOr733CgsFNbUZqVlHR_F_-TJWwtW-_BxPcgwf8RDCBqDwogy_TzTFbycgnEUg85ts47MawC4V0YF2b8oNuWZk/s1600/Rakenteellinen+tasapaino.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="477" data-original-width="788" height="386" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiajD5vwGiEyHNvPbapF1f2xyLvSBE7wJ5Ox0h9lGSCT2P9QqRQVri1VCuOr733CgsFNbUZqVlHR_F_-TJWwtW-_BxPcgwf8RDCBqDwogy_TzTFbycgnEUg85ts47MawC4V0YF2b8oNuWZk/s640/Rakenteellinen+tasapaino.png" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ruotsin ja Suomen päätösperäisen <a href="http://www.labour.fi/ty/tylehti/talous-yhteiskunta-22016/talouden-finnkampen/" target="_blank"><span style="color: blue;">finanssipolitiikan</span></a> suunnat olivat käytännössä päinvastaiset 2010-luvun alkupuolella.</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg87YEeT15snvQ6AwnxdrbiGNMn0ygd9peEtMS2dKJIjeS_QV61ZOWkyplJijdcF9H5WDXTwMYl12_6zdRvcls2e6Nzc6_FPrKIfsRj5v6LdOopcqGdwbDjKEJDXv2ybgObe4tZ2rNNKFUz/s1600/Cthulhu-for-President-Why-vote-for-a-lCthulhu-for-President.-Why-vote-for-a-lesser-evilesser-evil.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1230" data-original-width="1600" height="306" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg87YEeT15snvQ6AwnxdrbiGNMn0ygd9peEtMS2dKJIjeS_QV61ZOWkyplJijdcF9H5WDXTwMYl12_6zdRvcls2e6Nzc6_FPrKIfsRj5v6LdOopcqGdwbDjKEJDXv2ybgObe4tZ2rNNKFUz/s400/Cthulhu-for-President-Why-vote-for-a-lCthulhu-for-President.-Why-vote-for-a-lesser-evilesser-evil.png" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Toisaalta taas talouskurijumalilla on nälkä.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kaksi-hyytavaa-arviota-suomesta-vaihtoehtoja-ei-ole-kuin-yksi/a3fc8486-3f78-4507-86c5-1a6f9018676d">https://www.uusisuomi.fi/uutiset/kaksi-hyytavaa-arviota-suomesta-vaihtoehtoja-ei-ole-kuin-yksi/a3fc8486-3f78-4507-86c5-1a6f9018676d</a><span class="MsoHyperlink"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162224">https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162224</a><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/meeviren/vain-leikkauksia/">https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/meeviren/vain-leikkauksia/</a><o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://www.oecd.org/economy/outlook/economic-outlook-annex-tables.htm">https://www.oecd.org/economy/outlook/economic-outlook-annex-tables.htm</a></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="http://www.labour.fi/ty/tylehti/talous-yhteiskunta-22016/talouden-finnkampen/">http://www.labour.fi/ty/tylehti/talous-yhteiskunta-22016/talouden-finnkampen/</a></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://meta-punk.com/2016/11/08/public-service-announcement-vote-cthulhu/">https://meta-punk.com/2016/11/08/public-service-announcement-vote-cthulhu/</a><o:p></o:p></div>
<br />Poltettu maahttp://www.blogger.com/profile/10974038662391523328noreply@blogger.com0