Donald Trump voitti Yhdysvaltain presidentinvaalit, vaikka
hänen ei pitänyt voittaa. Brexit tapahtui, vaikka sen ei pitänyt tapahtua. Syyllisiä
etsitään kuumeisesti ja valtavirtamedia sekä poliitikot ovat jo valinneet
helpoimman mahdollisen selityksen: rasismi.
Niin kutsutun eliitin tuntuu olevan mahdotonta ymmärtää,
miksi Hillary Clintonia vihataan niin paljon. Tämä on ymmärrettävää sikäli,
että mainitun tahon näkökulmasta asiathan menevät vähintään ihan kohtuullisen
hyvin, eikä status quoa jatkavassa Clintonissa voi siis olla mitään ainakaan
kovin oleellista vikaa. Tästä katsantokannasta vallitsevaa tilannetta
horjuttamaan pyrkivät ilmiöt kuten Donald Trump, Brexit tai Perussuomalaiset
näyttävät täysin irrationaalisilta, joten niiden pohjaksi esitetään myös
pelkästään täysin irrationaalinen ajatusmaailma, eli rasismi. Ei siinä, etteikö
rasistinen elementti olisi täysin todellinen; esimerkiksi Trumpin kannattajista
16 % yksinkertaisesti uskoo valkoisten olevan muita rotuja parempi[1]
ja Perusuomalaisten kannattajien joukosta löytyy myös selvästi muita
suomalaisia puolueita enemmän tähän suuntaan taipuvaisia ihmisiä[2].
Näin ollen, vaikka esimerkiksi Trumpin neuvonantaja Rudy Giuliani toteaakin,
ettei ketään voi enää kutsua rasistiksi,[3]
niin järkevien ihmisten maailmassa kyllä voi; rasistit ovat rasisteja eikä asia
muuta väittämällä siitä muutu.
Liian helposti analyysi sitten jätetäänkin tähän, vaikka
itse asiassa ollaan vasta parhaimmillaankin puolessa välissä. Syy tähän on,
että jatkaminen voisi johtaa ikävään peiliin tuijotteluun ja se puolestaan
saattaa aina paljastaa myös epämiellyttäviä totuuksia itsestä. Esimerkiksi
Britanniassa Brexitin puolesta äänestäjät olivat pääsääntöisesti köyhiä;[4]
samoin Republikaanien esivaaleissa valkoihoiset työväenluokan edustajat olivat
Trumpin kannatuksen kulmakivi[5];
myös Perussuomalaisten kannatuksesta tuli (ainakin ennen romahdusta) 40 %
työväenluokasta[6]. Kyseessä
ovat siis ihmiset, jotka ovat olleet kärsivinä osapuolina kuristuspolitiikassa,
leikkauksissa, palkkojen jäädytyksissä, vapaakauppasopimusten (jotka ovat
täysin väärin nimettyjä; ne ovat yritysten/investoijien suojelusopimuksia)
mukanaan tuomissa töiden ulkoistamisessa ja niin edelleen. Kun näille ihmisille
tarjoutuu mahdollisuus näyttää keskisormea vihaamalleen eliitille, suuri osa
heistä myös tekee niin.
Tässä ei tietenkään pitäisi sikäli olla mitään yllättävää, sillä
kun ihmisiä potkitaan tarpeeksi kauan päähän, niin jossain vaiheessa heille
tulee mitta täyteen. Olennaista onkin minkälainen reaktio tästä seuraa ja mistä
ongelmia sekä ratkaisuja etsitään. Esimerkiksi siinä missä Hillary Clinton on
yhtä kuin status quo, niin toisaalta Trump edustaa vain yhdenlaisia ratkaisuja
ongelmiin. Toisenlaisia ratkaisuja puolestaan edustaa esimerkiksi Demokraattien
esivaaleissa yllättävän niukasti Clintonille hävinnyt senaattori Bernie Sanders,
jonka kampanjan Demokraattien oma puoluekoneisto tarkoituksella sabotoi
halutessaan mieluummin pääasiassa rikkaidenetuja edustavan Clintonin.[7]
Mikä Trumpin ja Sandersin ero siis on? Trump ja hänen kannattajansa löytävät
ongelman juuren maahanmuuttajista ja ratkaisun muurin rakentamisesta Meksikon
rajalle[8]
sekä muslimien maahantulokiellosta[9].
Eli toisin sanoen ongelmien juuri ovat ihmiset yhteiskunnan pohjalla, joilla ei
ole käytännössä minkäänlaista poliittista tai taloudellista vaikutusvaltaa ja
ratkaisuksi esitetään heidän kimppuunsa käymistä. Sandersin ja hänen
kannattajiensa näkemystä kuvaa vastaus, jonka mies antoi pankkiiri Lloyd
Blankfeinille tämän todettua Sandersin olevan vaarallinen: ”Hän on oikeassa,
minä olen vaarallinen: Wall Streetille.”[10]
Tästä näkökulmasta yhteiskunnan suunta määrätään siis sen huipulta, ei
pohjalta, ja jos on vakavissaan asioiden muuttamisesta parempaan suuntaan, on
pakko kiinnittää huomio ryhmiin, jotka omistavat yhteiskunnan ja sitä kautta
sanelevat sen tahdin. Loogisen ajattelun pohjalta jälkimmäinen ratkaisu lienee
ainoa uskottava vaihtoehto.
Tämän jälkeen aletaankin olla asian ytimessä. Kun
valtavirtamedia ja poliitikot eivät halua juuri keskustella vallitsevan
talouskonsensuksen epäonnistumisesta ja tämän ennalta-arvattavista seurauksista,
niin tilaa jää muukalaisvastaisille demagogeille, jotka tarjoavat sentään edes jonkinlaisia
selityksiä ja ratkaisuja olkoonkin sitten, että ne ovat täysin irrationaalisia.
Solidaarisuuden tuhoaminen ja alemmissa yhteiskuntaluokissa sijaitsevien
ryhmien usuttaminen toistensa kimppuun on tietenkin aina vallanpitäjien etu ja
tuo mieleen vanhan vitsin rikkaasta, keskiluokkaisesta ja työläisestä, jotka
tilaavat pitsan. Rikas ottaa pitsasta yhdeksän palaa ja lähtiessään pöydästä
kuiskaa keskiluokkaiselle, että työläinen aikoo millä hetkellä hyvänsä napata
viimeisen palan. Samaan lankaan tunnutaan myös menevän joka kerta uudelleen ja
ongelmien aiheuttajia kaivetaan työttömistä, kerjäläisistä, maahanmuuttajista,
matalapalkkaisista, yksinhuoltajaäideistä, jne.; mistä tahansa muualta paitsi
niistä paikoista, missä todelliset päätökset tehdään.
Olennaista on, että uusliberalistista talouspolitiikkaa
edustavat tahot ensin tuhoavat kelvollisen elämän ehdot ainoastaan varakkaita
suosivilla linjauksillaan, minkä seurauksena muukalaisvihamielisille opportunisteille
tarjoutuu mahdollisuus syyttää vaikeuksista vähemmistöjä. Tästä syystä myös
Kokoomuksella ja Keskustalla ei ole juuri sanottavaa Perussuomalaisten
tekemisiin tai sanomisiin, koska heitä kiinnostaa pääasiassa rahan kaataminen
rikkaiden taskuihin ja jos Perussuomalaiset sitten haluavat mukavasti edesauttaa
tätä politiikkaa syyttämällä siitä ulkomaalaisia, eikä politiikan arkkitehtejä,
niin mikä ettei.
Opitaanko Trumpin voitostakaan sitten mitään? Tuskin. Valtavirtamedia
ja poliitikot syyttävät asiasta Bernie Sandersia sekä rasismia ja siihen se
sitten jääkin. Atlantin tällä puolen nyökytellään hyväksyvästi ja EU jatkaa
tuhoisaa linjaansa taloudellisen ja poliittisen vallan keskittämisessä niiden
ihmisten johdolla, jotka toivat meille vuoden 2008 talousromahduksen. Kun he
sitten saavat aikaan seuraavan romahduksen, aletaankin olla jo aika kypsiä
postmoderniin versioon 1930-luvusta.
[1] http://www.complex.com/life/2016/02/31-percent-trump-supporters-say-whites-superior-race
[2] http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/joka-seitsemas-suomalainen-on-rasisti-tassa-tuntomerkit/?shared=290251-b425ad99-4
[3] http://www.mediaite.com/online/giuliani-not-only-is-trump-not-a-racist-nobody-is-a-racist/
[4] http://www.spectator.co.uk/2016/07/brexit-voters-are-not-thick-not-racist-just-poor/
[5] http://www.theatlantic.com/politics/archive/2016/03/trumps-revolution-from-within/473430/
[7] http://www.nytimes.com/2016/07/25/us/politics/debbie-wasserman-schultz-dnc-wikileaks-emails.html
[8] https://www.donaldjtrump.com/policies/immigration
[9] https://www.washingtonpost.com/news/post-politics/wp/2016/07/24/donald-trump-is-expanding-his-muslim-ban-not-rolling-it-back/
[10] https://www.youtube.com/watch?v=XsfOJtC65rw
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti