Valtiovarainministeriö kerkesi taas vaatimaan lisää työttömien kepittämistä, verokiilan siirtämistä ylhäältä alas sekä ihan vain yleisesti 2 miljardin sopeutusta. Syy
vaaditulle linjalle on kaikille tuttu – kestävyysvaje. HelsinginSanomat käsitteli taannoin kestävyysvajeesta esitettyä kritiikkiä ja VM:n vastausta siihen, mutta koska jutusta jäi myös olennaisia asioita
pois, niin katsotaanpa argumentteja tarkemmin.
Kritiikistä HS tuo esille sen, mitä minä sanoin jo tammikuussa – VM:n kestävyysvajelaskelmissa käyttämä korko-oletus on lähes 100%:n varmuudella virheellinen. VM siis
olettaa valtionvelan nimellisen keskikoron nousevan nykyisestä 1%:sta 4%:n vuoteen 2031 mennessä ja perustelee näkemystään sillä että ”Talousteorian mukaan
pitkällä aikavälillä reaalinen korkotaso ylittää reaalisen talouskasvun.” Ongelma tässä on teorian ristiriita
empiirisen maailman kanssa ja toisen maailman sodan jälkeisenä aikana korkoasteet ovat 1980- ja 1990-lukua lukuun ottamatta pysyneet koko
ajan BKT:n kasvuprosenttia pienempinä. (Barrett 2018) Tähän VM toteaa, ettei asialla loppujen lopuksi ole
juuri merkitystä, sillä jos korko-oletusta alennetaan, pitää ”alentaa myös oletusta pitkän aikavälin talouskasvusta sekä oletusta valtion,
kuntien ja työeläkelaitosten saamista korkotuloista.” Tässä on paha virhepäätelmä, sillä VM olettaa valtion velkakirjojen koron seuraavan
muiden sijoitustuotteiden (esim. osakkeiden) tuottoa, mikä yksinkertaisesti 2010-luvulla ei ole ollut totta
ja osinkotuotot ovat kasvaneet, vaikka korot ovat laskeneet. (Farhi &
Gourio 2019) HS ei tuo tätä esille, mutta julkisyhteisöjen tuotot voivat siis kasvaa, vaikka korot
laskisivatkin ja VM on kiistatta väärässä.
Olennaista on myös VM:n oletus, etteivät julkiset menot vaikuta pitkän aikavälin talouskasvuun, mikä viittaisi siihen, että laskelmissa käytetään rikardolaista
ekvivalenssia. Rikardolaisen ekvivalenssin mukaan elvyttävällä politiikalla ei ole vaikutusta talouden kasvuun,
koska kansalaiset reagoivat valtion alijäämään ennakoimalla sen
kattamiseksi 10 vuoden päästä tapahtuvia veronkorotuksia ja laskevat omaa
kulutustaan sen mukaisesti. Minä olisin voinut jo etukäteen kertoa, ettei kukaan oikeasti käyttäydy näin, mutta asiaa joka tapauksessa kokeiltiin Euroopan
mittakaavassa ihmiskokeella nimeltä talouskuri ja kaikkien yllätykseksi rikardolaista ekvivalenssia ei löytynyt reaalimaailmasta; tämä ei kuitenkaan estä VM:ä käyttämästä sitä. On pelottavaa ajatella, että nämä ihmiset ovat edelleen ruorissa.
 |
| Valtiovarainministeriön aikaisempi ja nykyinen arvio korkotason kehityksestä, reaalisesti tapahtunut kehitys ja markkinoiden tämänhetkinen arvio kehityksestä (30 v. velkakirjojen tuotto). |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti