Kimmo Sasi järjesti taannoin Verkkouutisten kolumnissaan datalle kidutussession yrittäen saada sen sanomaan talouskurin olleen hyvä idea.
Hänen perusteesinsä on ns. luottamusargumentti, eli että leikkaukset
valtiontalouteen lisäävät kuluttajien luottamusta taloudenpidon kestävyyteen,
mikä saa heidät kuluttamaan enemmän, eivätkä leikkaukset täten itse asiassa
supista taloutta, vaan kasvattavat sitä. Sasi ottaa tästä esimerkiksi Suomen
talouden vaikeudet 2013-2015, jolloin Sasin mukaan epävarmuus kuluttajien
keskuudessa heikensi kasvua. Syytä epävarmuuteen Sasi selittää näin:
”Valtiontaloutta olisi pitänyt jo hallitusohjelmassa tasapainottaa riittävästi
[…] hallitus joutui tekemään myöhemmin useita säästöpaketteja. Ne osoittivat,
että talouden hoito ei ollut hallinnassa ja vahvistivat kuluttajien
pelkotiloja.” Eli säästöpaketit heikensivät talouden kehitystä, mutta jos niitä
olisi tehty kovempaa ja useammin, olisi käynyt päinvastoin – tämä on niin huono
argumentti, että Sasin kannattaisi kysellä Iltalehdestä vakituisen kommentaattorin paikkaa.
Sasin mukaan Sipilän hallituksen etupainotteiset leikkaukset
joka tapauksessa viimein vahvistivat luottamusta riittävästi ja korjasivat
Suomen tilanteen. Mielenkiintoisesti kotimaisen yksityisen kysynnän elpyminen
alkaa itse asiassa vuoden 2014 3. neljänneksellä ja on vuoden 2015 1.
neljänneksellä jo hyvässä vauhdissa – kuinka Sipilän hallitus sai tämän oletetun
luottamusefektin aikaan n. vuoden ennen muodostumistaan jää
historiankirjoittajien selvitettäväksi. Elefantti huoneessa on tietenkin se,
että 2010 koko euroalue aloitti merkittävät talouskuriohjelmat, joiden
seurauksena paljon odotettu luottamusefekti ei materialisoitunutkaan, vaan
kysyntä yksinkertaisesti supistui ja manner ajautui toiseen taantumaan. Sasin
kirjoitus on fantastinen esimerkki siitä, kuinka etukäteen asetetusta johtopäätöksestä
päätellään taaksepäin.
Tässä vaihtoehtoinen skenaario. Valtioiden toteuttamien
kuriohjelmien lisäksi myös Euroopan Keskuspankki päätyi nostamaan ohjauskorkoaan vuonna 2011 1,5%:in
ja näiden toimien yhteisseurauksena euroalueen kysyntä supistui riittävästi
aiheuttaakseen taantuman. Huomattuaan virheensä EKP kuitenkin alkoi jo 2011
lopussa alentaa korkoja ja 2013 jälkipuoliskolla (jolloin euroalue alkoi elpyä)
ohjauskorko oli enää 0,25%, pudoten 2014 jälkipuoliskolla (jolloin Suomen
yksityiskysyntä alkoi elpyä) 0,05%:in – EKP:n elvyttävät toimet olivat
riittäviä heikentämään talouskuriporukan aiheuttamaa pahinta tuhoa. Toisin kuin
Sasin tarina, tämä korreloi suoraan datan kanssa ilman tarvetta hallitusten
aikamatkailulle tms. toimille, minkä seurauksena se myös todennäköisesti vastaa
paremmin totuutta.
 |
| Yksityinen kulutus lähtee selkeästi nousuun jo vuonna 2014. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti