Koronan alussa maaliskuussa kirjoitin, että samoin kuten finanssikriisissä, myös tällä kertaa hassuimmat kommentaattorit siirrettäisiin todennäköisesti hyllylle noin vuoden ajaksi, koska heidän toteamuksensa muuttuvat liian noloiksi kaiken toimiessa tismalleen päinvastoin kuin heidän sanomisensa. Ainakin Kauppalehdessä vuosi on näköjään koettu liian pitkäksi ajaksi ja normaaliin on palattu jo hyvissä ajoin. Olli Herrala kirjoittaa: ”Liian vähän puhutaan siitä, että pääministeri ymmärtää perin heikosti yritystoimintaa. Pääministerin linjaukset voi tulkita jopa yritysvihamielisyydeksi, koska hallituksen elvytystoimet kohdistuvat yksipuolisesti julkisten menojen kasvattamiseen […] Kaiken kaikkiaan hän kannattaa valtion yhä vahvempaa roolia taloudessa ja elinkeinopolitiikassa. Meillä on kaikesta päätellen pääministeri, joka ei luota yksityisen sektorin arvonluontiin tai kykyyn luoda työpaikkoja.” On aina fantastista katsella, kun valtiot ympäri maailman pitävät sekä yrityksiä että koko markkinajärjestelmää toimillaan pystyssä ja jonkinlaisessa rinnakkaistodellisuudessa tämä sitten tulkitaan yritysvihamielisyydeksi. Koska Herralan ymmärrys markkinoista näyttää muutenkin olevan puutteellinen, selitetäänpä pari asiaa.
Käytännössä yritykset tekevät päätöksiä
investoimisesta/laajentumisesta/tms. perustuen siihen, voidaanko toimien tuoton
arvioida tulevaisuudessa ylittävän niihin laitetut kustannukset riittävällä
marginaalilla. Ongelma on, että tällaisten arvioiden tekeminen nykytilanteessa
on koronan aiheuttamasta epävarmuudesta johtuen hankalaa/mahdotonta, minkä
seurauksena yksityiselle yrityssektorille suunnatut elvytysrahat kanavoituvat
erittäin heikosti takaisin kysyntään/kulutukseen investointeina (mikä olisi
siis järkevän elvytyksen logiikka). Jälleen tämä ei tarkoita, että
toimintakykyisiä yrityksiä kannattaisi päästää konkurssiin huvin vuoksi, mutta
ennen koronaepävarmuuden poistumista yksityisistä investoinneista ei kannata
odottaa pelastajaa. Tällä ei ole mitään tekemistä yritysvastaisuuden kanssa
vaan markkinarealiteettien, mikä jättää sitten muutaman vaihtoehdon a)
Kauppalehden toimittaja ei ymmärrä markkinoita ja yritystoimintaa b) ymmärtää,
mutta korona todella kestää liian pitkään ja halu päästä kierrättämään samoja
vanhoja juttuja kuin mitään ei olisi tapahtunut on liian suuri c) varallisuuden
siirto julkisista varoista yksityiseen omistukseen on pääpointti; tuleeko se
takaisin elvytyskertoimena vai ei on sivuseikka. Minä en sinällään osaa sanoa
mikä näistä on lähimpänä totuutta, mutta mitä kauemmin korona-aika jatkuu, sitä
todennäköisemmin myös täysin todellisuudesta irtautuneiden kommentaarien intensiteetti
kasvaa. Kyseenalainen ymmärrys sekä halu ohjata valtion interventioilla lisää
rahaa yhteiskunnan huipulle kulkevat sen sijaan nimellä ”normipäivä” ja ovat
koronasta riippumattomia ilmiöitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti