keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Iltalehti ilmoittaa Suomen kannustavan työttömiä loisimiseen


Iltalehti jatkaa urheaa talvisotaansa puolustuskyvyttömiä vastaan ja kommentoidessaan Ylen dokumenttisarjaa, joka kertoo yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneiden nuorten elämästä Mika Koskinen kirjoittaa: ”Millään tavalla liioittelematta voidaan sanoa, että Suomi jopa kannustaa nuoriaan sarjassa kuvatunlaiseen elämäntapaan. Se on hyvinvointivaltiomme nurja puoli, josta asiantuntijat ja poliitikot mielellään vaikenevat. Kelan Iltalehdelle laatima esimerkkilaskelma kertoo, että yhteiskunnan kannustimet nuorten loisimiselle ovat kohdallaan.” Koskisen logiikka on siis, että syrjäytyneitä oikeasti autetaan parhaiten leikkaamalla heidän tukiaan, koska tällöin he siirtyvät tehokkaammin työmarkkinoiden käytössä oleviksi ja sieltä sitten varsinaiseen työelämään. Tämä tarkoittaa määritelmällisesti työmarkkinoiden löysentämistä (lisää henkilöitä työvoimapooliin) ja kilpailun lisäämistä työnhakijoiden keskuudessa, minkä Koskinen sitten olettaa monia vuosia työttömänä olleiden syrjäytyneiden voittavan. Tämä on kohtuullisen hurja oletus ja jos joku odottaa todistusaineistoa sen tueksi, niin ei sitä ainakaan IL:stä löydy. Itse asiassa päinvastainen on totta: työmarkkinoiden kireys (enemmän kysyntää työvoimalle kuin tarjontaa) ohjaa työnantajia hyväksymään myös vähemmän optimaalisia työnhakijoita (joitain aikoja sitten tästä oli esim. New York Timesissa juttu), mikä auttaa paitsi vaikeasti työllistettäviä niin myös suurinta osaa muusta väestöstä parantamalla heidän neuvotteluvoimaansa ja vakauttamalla sitä kautta työelämää. Asiantuntijat todennäköisesti eivät kirjoita niin kuin Koskinen, koska näin sekavilla analyyseilla saa töitä vain harvoista paikoista, joiden nimi ei ole Iltalehden toimitus.

Toinen mahdollisuus on tietenkin, että Koskinen toivoo tukien alentamisen pakottavan ottamaan vastaan myös matalammin palkattua työtä, josta kilpailu on matalaa ja jonka tarjoaminen olisi kustannusten alentamisen seurauksena siis työnantajalle kannattavaa. Tämä työ on määritelmällisesti äärimmäisen matalan tuottavuuden työtä (muunlaiseen palkkaaminen olisi mahdollista ilman kustannusten alentamistakin), mikä siis tarkoittaa että Koskinen toivoo valtion tarkoituksella ohjaavan yhteiskunnan resursseja mahdollisimman matalan tuottavuuden toimintaan. Koska tuottavuus on kansantalouden kasvun kannalta kepeästi olennaisin komponentti, on tämä pähkähullu ehdotus ja jälleen päinvastainen on suositeltavaa: työmarkkinoiden kiristäminen ohjaa kasvattamaan tuottavuutta, koska työvoiman tarjonnan ollessa niukempaa on toimintaa organisoitava tehokkaammin. Mainittakoon myös, että osaltaan työelämästä syrjäytymisessä on kyse ns. hystereesi-ilmiöstä, eli kun viime vuosikymmenellä suuressa huudossa ollut talouskuripolitiikka piti kymmeniä tuhansia ihmisiä tarpeettomasti vuosikausia työttömänä, muodostui väliaikaisesta ongelmasta lopulta pysyvä syrjäytymisen kautta. IL ja Koskinen ovat tietenkin olleet talouskurin eturivin kannattajia ja on aina fantastista katsella, kun tämän katastrofin aiheuttajat myhäillen syyttävät uhrejaan. Toisaalta talouskurisekoilijoiden irrationaalisuus on tietenkin hyvinvointivaltiomme nurja puoli, josta asiantuntijat ja poliitikot mielellään vaikenevat.

Talouskuri piti erityisesti viime vuosikymmenen keskivaiheilla huomattavaa määrää ihmisiä täysin tarpeettomasti työttömänä. Ilmeisesti tulee joillekin suurena yllätyksenä, että osa tästä porukasta syrjäytyi.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti