torstai 22. elokuuta 2019

Iltalehden hatara ote todellisuudesta herpaantuu yhä pahemmin


Iltalehden pääkirjoitusten edessä välillä mieleen hiipii ajatus, että raamatun lauseella ”kansa joka pimeydessä vaeltaa” viitattiin ennakoivasti IL:n toimitukseen. Niinpä Juha Keskinen kirjoittaa: ”Valtiovarainministeri Lintilä lupaa hallituksen esittelevän budjettiriihen yhteydessä tehokkaita toimia työllisyyden parantamiseksi […] Maailman talousuutisia katsellessa on kuitenkin hyvä kysyä, onko hallituksen linjaus menojen kasvattamisesta ja velanoton lisäämisestä oikein harkittu.” Yksinkertainen vastaus on kyllä. Tiedän että IL ja kumppanit rakastavat lietsoa tästä moraalipaniikkia (velka paha, säästäminen hyvä), mutta valtionvelka on lähes puhtaasti tekninen kysymys: jos talous hidastuu, pitää stimuloida lisäämällä kysyntää (pyörittää suurempaa alijäämää), jos se uhkaa ylikuumeta, pitää kysyntää vähentää (tasapainottaa budjettia). Budjetin tasapainottamisesta jatkuvasti vinkuvat eivät ole moraalisia, he ovat yksinkertaisesti tomppeleita. Koska Suomen työmarkkinoilla myös selkeästi on pulaa työvoiman kysynnästä (palkkakilpailu matalaa), on sen lisääminen itse asiassa tehokkain mahdollinen työllisyystoimi.

Monimukaisempi vastaus on vielä jyrkempi kyllä. Velanottoa vastaan puhuvat luonnollisesti sen aiheuttamat mahdolliset kustannukset, eli käytännössä maksetut korot. Heinäkuussa Suomen valtion kymmenvuotisen lainan jälkimarkkinakorko painui negatiiviseksi ja viime viikolla näin kävi kolmenkymmentävuotisellekin lainalle – valtiolle siis tällä hetkellä maksettaisiin siitä hyvästä, että se ottaisi lainaa. Tiedän että IL:n ym. tahojen jatkuva velkariekkuminen on tehnyt järkevästä talouspolitiikasta lähes mahdotonta, mutta budjetin pitäisi itse asiassa tukea työvoiman kysyntää voimakkaammin suuremman alijäämän kautta ja esim. suunnitellut 3 miljardin tulevaisuusinvestoinnit pitäisi rahoittaa ilmaisella velalla, ei myymällä valtion omaisuutta.

IL ei myöskään tunnu ymmärtävän kauppaa: ”Saksan talouskasvu on jumiutunut pyörimään nollan ympärillä […] Saksan talousvaikeudet vaikuttavat Suomeen niin suoraan kuin myös muun Euroopan kautta.” Saksa on viimeiset 10v pyörittänyt valtavaa vientiylijäämää muuta Eurooppaa (myös Suomea) vastaan ja Saksan ylijäämä tarkoittaa muiden alijäämää (tämän on määritelmällinen kysymys – jos joku haluaa pyörittää vientiylijäämää, on jonkun muun pyöritettävä sama määrä alijäämää), mikä puolestaan tarkoittaa heikompaa kotimaista kysyntää ja kasvua. Jos kauppasota ym. kehityskulut pakottavat Saksaa kasvattamaan kotimaista kulutustaan esim. palkankorotusten muodossa (mitä näyttäisi jo tapahtuvan) tai valtion investoinneilla, on tämä itse asiassa fantastisia uutisia Suomelle ja muulle Euroopalle, ei katastrofi. Välillä tuntuu kuin IL olisi matkustanut johonkin rinnakkaistodellisuuteen, missä kaikki on päinvastoin kuin täällä ja sitten raportoisi meille tämän päinvastoin-maailman tapahtumista.


Valtionlainojen korot ovat miinuksella. Velkahysteerikoita ei kiinnosta.



2 kommenttia:

  1. Kiitos sinulle näistä kirjoituksista. Olen iloinen, että olen löytänyt sinun blokisi ja alan pikkuhiljaa ymmärtämään jotain valtion talouden hoidosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kestä. On hienoa että olet kokenut ne informatiivisiksi.

      Poista