Poltettu Maa: Työvoimapula?

Aina säännöllisin väliajoin väite työvoimapulasta ruoskitaan esiin luolastaan ja ripustetaan ristille kaiken kansan pällisteltäväksi. Väitteen tappaminen ei auta, koska muutaman päivän päästä joku on jo taas laulamassa sen ylösnousemuksen ilosanomaa. Tällä kertaa Yle nostaa esille metsätalouden ja valittelee yhdessä Sotkamon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jarmo Huttusen kanssa että ”koko metsäalaa huolestuttaa työntekijöiden puute”. Kerrataanpa jälleen perusasioita. Jos markkinataloudessa on pulaa resurssista (esim. työvoimasta), kysynnän ja tarjonnan peruslakien mukaan silloin hinnat nousevat – jos näin ei tapahdu, markkinaehtoista työvoimapulaa ei ole. Toisin sanoen yritykset pystyvät aina löytämään työntekijöitä kilpailevien yritysten listoilta ja jos ne haluavat houkutella näitä sieltä omiin leipiinsä, se onnistuu tarjoamalla suurempaa palkkaa. Jos puolestaan ei ole valmis maksamaan markkinahintaa, silloin jää ilman – tätä kutsutaan kapitalismiksi.

Mahdollista palkkakilpailua voimme etsiä ansiotasoindeksistä. Ensiksi todettakoon, että vuonna 2018 keskimääräinen ansiotason nousu kaikkien palkansaajien keskuudessa oli 1,8%, mikä on edelleen kaukana vuosina 1994-2007 vallinneesta n. 3,5%:n tasapainosta ja sitä kautta työvoimapulasta. Maa- ja metsätalouden toimialalla luku on 2,0%, mihin pätee sama huomio, mutta kehityksen tarkastelu vuoineljänneksittäin paljastaa lisää. Lähes kaikilla aloilla palkkojen nousu ajoittuu viime vuoden ensimmäiseen ja/tai toiseen neljännekseen, minkä jälkeen se hidastuu dramaattisesti (maa- ja metsätaloudessa luku viimeisellä neljänneksellä oli 0%). Tämä on sikäli luonnollista, että koska kasvun odotetaan hidastuvan yritykset eivät todellisuudessa koe erityisen suurta tarvetta rekrytointiin - tämä on tietenkin päinvastoin, kuin mitä tarina työvoimapulasta kertoo.

Toinen mahdollinen paikka etsiä työvoimapulaa löytyy tehdyistä tunneista/palkansaaja (jos yritykset eivät voi palkata lisää väkeä, ylityöt ovat ratkaisu). Ongelma tässä kuitenkin on, että nämä tunnit ovat itse asiassa hieman laskeneet vuodesta 2016 sekä toimialojen keskiarvona että maa- ja metsätaloudessa erityisesti, mikä jälleen osoittaa päinvastaiseen suuntaan, kuin oletettu työvoimapula. Tarkimmat saattavat toki muistaa, että työvoimapulasta valitettiin esimerkiksi myös vuonna 2015 jolloin työttömyys oli n. 9,5%, joten mitään loogisia perusteita ei välttämättä kannata edes odottaa ja toistuvat artikkelit asiasta ovat mahdollisesti tarkoitettu jonkinlaisena uhrilahjana työvoimapulajumalien vihan lepyttämiseen.