Joka tapauksessa koko keskustelu on sikäli absurdi, että
olennaista ei tietenkään ole kuinka kauan työpaikalla kulutetaan penkkiä, vaan
mitä siellä saadaan aikaan; tekninen termi on tuottavuus. Väitteet kikyn
positiivisesta vaikutuksesta tähän ovat yksinkertaisesti fantasioita ja siinä
missä kiky tuli voimaan 2017, niin sekä investointien että tuottavuuden kasvun huippuvuosi
oli 2016, minkä jälkeen lähdettiin selkeään laskuun. Jos joku ei sitä vielä
huomannut, tämä on päinvastoin kuin mitä kiky-tarinan "tuottavuusloikan" mukaan piti tapahtua. Työajan
pidentämisen ja palkkojen laskemisen *negatiivinen* vaikutus tuottavuuteen on
itse asiassa yleismaailmallinen ilmiö (ks. esim. Vergeer & Kleinknecht
2007) ja johtuu toisaalta sen investointeja vähentävästä vaikutuksesta
(työtuntien halventaminen ja halpatyövoiman lisääminen vähentävät tarvetta
investoida tehokkaampaan tuotantoon) ja toisaalta siitä, että ihmisten työteho
alkaa laskemaan päivän pidentyessä (ks. esim. Collewet & Sauerman 2017).
Suomessa asiasta tehtiin 1996-1998 kokeilukin, jossa 6h työpäivää kokeiltiin 30
yrityksessä, minkä seurauksena tuottavuus nousi niin paljon (esim. Nokian
Renkaissa 33% ja putkiyhtiö KWH Pipessä 42%), että 6h työpäivästä oli
mahdollista maksaa 8h työpäivän palkkaa. Tradenomiliiton aikaisemmin tänä
vuonna toteuttamassa kyselyssä oman henkilökohtaisen tuottavuutensa kikyn
seurauksena 36% koki laskeneen ja vain 3% parantuneen, mikä on linjassa edellä esitetyn kanssa. Tuttuun tapaan kiky-porukka siis
näyttää olevan kiipeämässä perse edellä puuhun ja haluaa väenvängällä raahata sinne
kaikki muutkin.
 |
| Kuten näkyy, investointien huippuvuosi oli 2016 ja ne alkavat hidastua sen jälkeen. Jos kiky olisi tuonut mukanaan luvatun "tuottavuusloikan", olisi pitänyt käydä päinvastoin. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti