Helsingin Sanomat kirjoittaa että ”Osakemarkkinoilla on
nähty finanssikriisin jälkeen kymmenen vuoden nousuputki, jota talouskasvu ei
yksin selitä. Vuoden 2009 alusta tämän vuoden tammikuuhun Yhdysvaltain
osakemarkkinoiden kehitystä kuvaava S&P 500 -indeksi vahvistui lähes 300%
[…] Koronaepidemian puhkeamisen jälkeen S&P 500 -indeksi on heikentynyt yli
25%.” Koronaepidemian puhkeamiseen liittyy huomattavia ongelmia (joista
olennaisin on, että se tappaa ihmisiä), mutta pörssikurssien putoaminen ei
kuulu näiden joukkoon. Näin siksi että pörssin kirjaimellinen funktio on mitata
odotuksia yritysten tulevaisuuden voitoista, eikä mitään muuta. Tilastokeskuksen
mukaan varakkain kymmenys omistaa Suomessa 84% pörssiosakkeista ja tämänkin
joukon keskuudessa omistus on äärimmäisen keskittynyttä, sillä varakkain 1%
sijoittajista omistaa 46% kaikesta sijoitusvarallisuudesta. Itse asiassa monet
toimet, jotka muuttaisivat markkinasääntöjä ohjaamaan vähemmän vaurautta
huipulle ja enemmän kaikille muille tarkoittaisivat käytännössä määritelmällisesti
osakekurssien laskua, koska esim. Nokia tai Microsoft eivät kasvata
osakkeidensa arvoa maksamalla työntekijöilleen suurempaa palkkaa tai
mahdollistamalla pidempiä lomia, vaan päinvastoin. Joka tapauksessa osakekurssit
eivät mittaa kansantalouksien tilaa, koska niiden ei ole missään vaiheessa
ollut tarkoituskaan tätä tehdä ja vaikka ennätyksellinen pudotus
osakemarkkinoilla tarkoittaakin kaikkein rikkaimpien omistavan nyt hieman
vähemmän nettovarallisuutta, lähes kaikkien muiden kohdalla pörssin putoaminen
on kuriositeetti, ei katastrofi.
Epidemialla on tietenkin myös täysin todellisia
taloudellisia vaikutuksia ja vaikka tilanne on osittain samanlainen kuin finanssikriisissä,
se ei ole suoraan analoginen. Näin erityisesti siksi, että viime vuosina
kuluttajakysyntä on ollut selkeästi suuremmassa roolissa talouden kasvussa kuin
finanssikriisiä edeltävinä vuosina ja korona todennäköisesti aiheuttaa
negatiivisen shokin nimenomaisesti tälle alueelle sosiaalisen kulutuksen (tapahtumiin
osallistuminen, jne.) vähentyessä; jos ihmiset pysyvät kodeissaan tartuntapelon
vuoksi, valtion perinteiset elvytystoimet pystyvät ainoastaan osittain kompensoimaan
tätä. Joka tapauksessa hallitus aikoo siis myöhemmin tänään esitellä oman
elvytyspakettinsa (mikä on hyvä asia), mutta nähtäväksi jää onko se riittävä ja
todennäköisesti ainakin Ruotsin 30 miljardin paketista jäädään jälkeen. Olennaisinta
on kuitenkin ensimmäisenä huolehtia ihmisten terveydestä ja kuolleiden määrän
pitämisestä mahdollisimman matalana – pörssikursseista voidaan huolehtia
myöhemmin (jos silloinkaan).
 |
| Sijoitusvarallisuuden jakautuminen. 1. kolumni: sijoittajien osuus rikkaimmasta köyhimpään 2. kolumni: euromääräinen omistusosuus 3. kolumni: osuus sijoittajien sisällä 4. kolumni: osuus koko väestön sisällä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti