tiistai 26. toukokuuta 2020

Talous alkaa avautua, miten käy lomautettujen?

Koska ollaan Suomessa, koronarajoitusten purkamisessa ensimmäisenä tietenkin kiinnostaa milloin korkit aukeavat baareissa ja millaisten sääntöjen mukaisesti. Avautumisen ehdoksi on hallituksen määräyksellä asetettu rajoituksia (esim. ravintoloiden täyttöasteeksi ainoastaan 50%), joista on esitetty erilaisia näkemyksiä. Rajoituksia kritisoiva MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa että ”Kesän alusta kulut tulevat maksettavaksi täysimääräisinä, mutta tuloista on mahdollista saada enimmillään puolet” ja jatkaa sanoen että ”rajoitukset voivat johtaa siihen, etteivät ravintoloitsijat näe avaamista kannattavana tai uskalla kutsua kaikkia lomauttamiaan työntekijöitä takaisin”. Ravintolasektori on yksi kovimmin kärsineistä ja monet ovat oikeasti ahtaassa raossa, mutta tulojen ja menojen epäsuhdan ratkaiseminen uudessa tilanteessa ihan markkinaehtoisesti ei pitäisi olla mysteeri. Hallituksen asettamat rajoitukset vähentävät ravintolapalveluiden tarjontaa sekä paikallisesti että koko maassa (pienempi kapasiteetti asiakkaiden ottamiselle = supistuva tarjonta), mikä puolestaan tarkoittaa, että normaalin markkinamekanismin mukaisesti ravintoloitsijat voivat pyytää palveluistaan korkeampaa hintaa ja silti pitää paikkansa uuteen kapasiteettiin asti täyttyneenä (enemmän kysyntää kuin tarjontaa). Tiedän ettei kukaan pidä korkeampien hintojen maksamisesta, mutta näin markkinatalous toimii ja tämän takia kannattaa odottaa kohonneita hintoja (ja todennäköisesti myöhemmin inflaatiota yleensäkin). Hallitus voi luonnollisesti halutessaan antaa lisäapua eikä elinkelpoisten yritysten konkurssiin päästämisessä ole järkeä, mutta tämä aspekti ei näytä katastrofilta.

Lapin huoli lomautettujen kohtalosta sen sijaan on täysin osuva ja koskee muitakin aloja. Näin siksi, että takaisin otettavien määrään ei vaikuta pelkästään koronarajoitusten aiheuttama pienentynyt työvoiman tarve (vaikka tulot palautuisivatkin hintojen noustessa normaaleiksi, pienempi asiakasmäärä tarkoittaa silti pienempää työntekijä määrää), vaan viime kuukausien ja tulevien uudelleen järjestelyjen yhteydessä monet yritykset todennäköisesti löytävät/ovat löytäneet tehokkaampia tapoja tehdä asioita (esim. etätyön tms. kautta). Tämä tarkoittaa tuottavuuden parantumista ja on normaalisti hyvä asia, mutta ei välttämättä tällä nimenomaisella hetkellä, koska useammat tekijät yhtä aikaa muutenkin supistavat työvoiman tarvetta. Tämä puolestaan tarkoittaa, että osa lomautetuista ei pysty palaamaan entisille työpaikoilleen edes koronarajoitusten höllentyessä (ja jotkut yritykset todella menevät konkurssiin), minkä takia olisi hyvä jo alkaa suunnittelemaan kuinka tätä väestönosaa autetaan, sillä jossain vaiheessa alkaa taas kuulua hölmöimpiä mahdollisia ehdotuksia heidän kärräämisestään jonkun takapihalle risusavottaa tekemään.

Lomauttamisjärjestelmä pitää työntekijät kiinnitettynä työpaikkaansa  ja mahdollistaa toiminnan uudelleen käynnistämisen mahdollisimman nopeasti tilanteen muuttuessa (mikä on hyvä asia), mutta osa lomautettujen kolumnista joutuu todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin siirtymään työttömien kolumniin.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti