Data *on* jo saapunut: aktiivimalli ei toimi

Ajatus aktiivimallin purkamisesta on nostanut kritiikkiä erityisesti siltä pohjalta, että sen työllisyysvaikutuksista ei oletetusti ole tietoa. Näillä linjoilla on esim. Suomen Yrittäjien Mika Kuismanen Kauppalehdessä: ”En pidä viisaana päätöksenä. Emmekä pidä hirveän hyvänä politiikkana sitä, että aktiivimallia lähdetään noin vain purkamaan, Malli ei ole ollut riittävän kauan voimassa eikä sen vaikutuksista ole vielä tietoa.” En tiedä mikä olisi ”riittävän kauan”, mutta Kuismasen ja muiden helpotukseksi voin todeta, että asiasta on kyllä tietoa ja esim. sekä Työ- ja elinkeinoministeriö että Kela ovat julkaisseet aktiivimallista tilastoihin perustuvat raportit. Vilkaistaanpa lyhyesti niitä.

Omassa raportissaan TEM löytää, että osallistuminen käsipäivää-kursseihin kyllä kasvoi (”Eniten kasvoi lyhyisiin juuri aktiivimallin ehdot täyttäviin viisi päivää kestäviin palvelujaksoihin osallistuminen”), mutta kasvaneen työnteon tai työttömyydestä poistumisen kohdalla vaikutuksia ei ole havaittavissa. Kela puolestaan toteaa seuraavaa: ”Aktiivimallin keskeisin ajatus on, että se kannustaa työttömiä täyttämään aktiivisuusehdon, jotta he välttyvät työttömyysetuuden alentamiselta. Kuitenkin tilastojen valossa vaikuttaa siltä, että aktiivisuusehdon täyttäminen tai sen täyttämättä jättäminen toistuu pitkälti samanlaisena tarkastelujaksosta toiseen.” Kelan mukaan aktiivimallin keskeisin mekanismi ei siis toimi. Jos haluaa sanoa, että asiasta pitää odottaa *lisää* tietoa, niin mikäpä siinä, mutta sen sanominen, ettei tietoa ole on yksinkertaisesti väärin ja se että aktiivimallin kannattajien näkökulmasta tämä tieto osoittaa väärään suuntaan ei tee siitä olematonta.

Todettakoon vielä, että kaikki edellä mainittu itse asiassa antaa aktiivimallille enemmän legitimiteettiä, kuin mitä se ansaitsee, koska tässä on hyväksytty (erittäin kyseenalainen) ajatus aktiivimallin potentiaalisesta hyödyllisyydestä. Aktiivimallin kautta toteutetun tuen laskemisen pointti on siis saada työtön hyväksymään työtä myös pienemmällä palkalla ja synnyttää uusia työpaikkoja sitä kautta. Tämän seurauksena ainoat mahdolliset syntyvät työpaikat ovat äärimmäisen matalan tuottavuuden ja palkan töitä (muunlaiset olisivat syntyneet jo ilman reformia). Tuottavuus on kepeästi olennaisin kansantaloutta ajava moottori, minkä seurauksena aktiivimallin kaltaiset toimet ovat itse asiassa haitallisia, sillä ne ohjaavat resursseja matalan tuottavuuden toimintaan, eikä optimaaliseen käyttöön. Tämä kuitenkin ilmeisesti jää tärkeysjärjestyksessä kepin antamisen taakse.

Tuen alentaminen ei näytä vaikuttavan juuri lainkaan työttömän aktiivisuuteen (alentamisen jälkeen aktiivisuusehto täyttyy työmarkkinatuella olevien kohdalla vain 14% tapauksista ja peruspäivärahalla olevien kohdalla 11% tapauksista). Aktiivimallin "kannustin" toimii siis erittäin huonosti.

Leikkuri ohjaa myös usein yksinkertaisesti toimeentulotuen piiriin, mikä näkyy erityisesti peruspäivärahan saajien keskuudessa (leikkurin kohteeksi joutuneista 31% saa toimeentulotukea, sen välttäneistä 18%).

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/aktiivimallia-ei-pida-purkaa-arahtaa-etujarjeston-ekonomisti-tarvitaan-selkeasti-myos-keppia/6aa379d5-d4ea-451a-b7ff-af4e9d15cf5a

https://tem.fi/documents/1410877/2132296/Aktiivimallin+vaikutusarvioinnin+v%C3%A4liraportti+05-2019/b4edfbe1-0a76-ecb6-b57b-93e2984e129b/Aktiivimallin+vaikutusarvioinnin+v%C3%A4liraportti+05-2019.pdf

https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/4938?fbclid=IwAR0IOobm7deGfxDTgQfCNhdJNm_325EIsnXNNbMHFCWfTnXMO9oWCtX20I0