Susanna Koski kertoo Iltalehdessä ilostaan ammuttuaan hirven
ja Päivärinnan vanhemmassa haastattelussa myös omasta herkkyydestään ja
kylmäksi ihmiseksi lokeroimisen ärsyttävyydestä. Jotkut saattavat muistaa,
kuinka Koski myös aikaisemmin kertoi monisairaalle pitkäaikaistyöttömälle
Anna-Maija Tikkaselle, että ”työttömyys on lisäarvon puutetta” ja että
”kaikilla meillä on kuule rajoitteita”. Kuitenkin pudottuaan Eduskunnasta viime
keväänä ”työmahdollisuuksien etsinnän ajan Koski on nostanut kansanedustajien
sopeutumisrahaa” ja toteaa että ”On projekteja viritteillä aika moniakin, mutta
mikään ei elätä vielä aktiivisesti”. Tämä on erikoista sikäli, että Koski
näyttäisi siis elelleen työttömänä veronmaksajan rahoilla viimeiset 6kk.
Ratkaisu ongelmaan saattaisi löytyä Kosken vuonna 2016 muille työttömille
osoittamista sanoista: ”Tekemätöntä työtä löytyy metsästä”. Jos Koski siis
otettaisiin mukaan esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan tekemään risusavottaa talvimetsään, niin eiköhän hänelle sieltä sen 9e/päivä kulukorvauksen
lisäksi löytyisi myös avaimia omaan elämänhallintaan. Eihän aikuinen ihminen
nyt voi kuukausi kaupalla istua kotisohvalla kaljaa kittaamassa ja hirviä
ampumassa.
Jos ollaan hetken vakavissaan, niin kenenkään tuskin
tarvitsee olla erityisen huolissaan Kosken työstä tai toimeentulosta ja asialla
on itse asiassa hyvin vähän tekemistä työttömyysturvan tai edes kansanedustajien
sopeutumisrahan kanssa, koska Koski ym. vastaavat henkilöt ovat erilaisen
turvaverkon piirissä kuin me muut ja hänellä tuskin on vaikeuksia sijoittua
lobbariksi/konsultiksi tms. jossain suuressa firmassa tai suurta rahaa
edustavassa järjestössä. Näin siksi, että näiden tahojen kannattaa palkita tulonjaon
ylöspäin suuntaamista ajavia poliitikkoja, sillä tämä lähettää viestin myös
kaikille muille mainitun linjan seuraamisen henkilökohtaisista hyödyistä.
Asia
liittyy myös Kosken mainitsemaan lisäarvoon, sillä Kosken kannattamien
rakenteellisten uudistusten (aktiivimalli jne.) on tarkoitus luoda työpaikkoja
pudottamalla työvoimasta aiheutuvia kustannuksia työntekijöiden
neuvotteluvoiman heikentämisen kautta (matalampi sosiaaliturva tarkoittaa
heikentyneitä mahdollisuuksia vaatia korkeampaa palkkaa). Tämä puolestaan
tarkoittaa, että syntyvät työpaikat voivat määritelmällisesti olla ainoastaan
matalan tuottavuuden ja palkan töitä (muunlaiset olisivat syntyneet muutenkin), mutta samalla niistä siis uudistuksen
jälkeen jää työnantajalle lisäarvoa. Lobbaaminen toimii eri tavalla, sillä
lobbari ei tuota työnantajalleen mitään tämän tarvitsemaa sisäistä palvelua
(it-palvelut, henkilöstöhallinto, jne.) tai myyntiin tarkoitettua
tuotetta/palvelua, vaan lobbarin lisäarvo perustuu kykyyn muuttaa kontaktiensa
kautta yhteiskunnan sääntöjä työnantajalle suotuisiksi. Tämä kuuluu
englanninkielisen termin ”rent-seeking” alle, mikä kuvaa toimintaa, jossa on
tarkoitus vetää resursseja ulos yhteiskunnasta antamatta mitään kontribuutiota
tuottavuuteen tilalle. Nyt kun asiaa ajattelee, niin kaljan kittaaminen
kotisohvalla saattaisi sittenkin olla monelle ex-kansanedustajalle suositeltava
vaihtoehto, koska sieltä he pystyisivät tekemään paljon vähemmän vahinkoa
muille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti