Selitetäänpä taas perusasioita. Finanssipolitiikan (valtion
suora kulutus + verot) ensimmäinen velvollisuus on pitää kansantalouden tuotantokapasiteetti
(kaikki käytettävissä oleva työvoima, koneet, tuotantolaitokset, jne.) niin
lähellä täyskäyttöä kuin mahdollista, mikä toteutetaan stimuloimalla kysyntää
(pyörittämällä alijäämää) niin kauan kunnes tähän tilanteeseen saavutaan –
kaikki muu tarkoittaa rahan kaatamista viemäriin menetetyssä kasvussa ja
ihmisten pitämistä työttöminä huvikseen. Koska Orpo & kump. ovat sen sijaan
asettaneet asiat päälaelleen ja pistäneet velkahysterian ykkösprioriteetiksi
(huoli velkaantumisesta pitäisi siis olla alisteinen kapasiteetin täyskäytölle),
katsotaanpa kuinka hyvin Kokoomuksen liputtama talouskuri on palvellut Suomea 2010-2018.
Tarkastelemalla OECD:n laskelmia Suomen tuotantokuilusta (erotus
tuotantokapasiteetin potentiaalin ja toteutuneen käytön välillä, esim. vuonna
2015 luku oli -5,1%)) ja vertaamalla sitä toteutuneeseen BKT:en saamme
talouskurikokeilun hintalapuksi pelkästään Suomen kohdalla minimissään n. 50
miljardia euroa menetetyssä kasvussa (viitevuosi 2018). Työttömyys
luonnollisesti myös nousi 9,5%:n huippuunsa 2015. Tätä kutsutaan siis
vastuulliseksi talouspolitiikaksi.
Erityisen härskejä ovat vetoomukset tulevien sukupolvien
hyvinvointiin, sillä talouskuri osui kaikkein voimakkaimmin työmarkkinoilla
heikoimmassa neuvotteluasemassa oleviin, mihin kuuluvat luonnollisesti myös
juuri työelämään siirtyvät seuraavan sukupolven edustajat. Tämän seurauksena
alle 35-vuotiaitten kotitalouksissa käytettävissä olevat tulot eivät ole
nousseet lainkaan vuoden 2007 jälkeen, mikä heijastuu myös koko elinkaareen
hidastuneessa varallisuus- ja eläkekertymässä. Jostain syystä talouskuriporukan
voihkimiseen ja hampaitten kiristelyyn tulevista sukupolvista suhtaudutaan kuitenkin vailla ironiaa ja heiltä jatkuvasti kysellään syitä nuorten taloudellisiin
ongelmiin. Tästä voisikin ottaa idean johonkin TV:n poliisisarjaan: alussa
poliisit näkevät miehen jäävän auton alle ja loppu jakso käytetään pohtimalla,
mikä mysteerinen voima oikein murskasi miehen luut. Lopuksi annetaan palkinto
auton kuljettajalle huomautuksesta, ettei se ainakaan hänen autostaan johtunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti