Uutisia selaillessa kannattaa usein pitää mukana mittaria, joka piipityksellään varoittaa ironian noususta vaaralliselle
tasolle. Ex-kansanedustaja Lenita Toivakan (kok) Verkkouutisten kirjoituksen tapauksessa ylimääräinen varoituksen sana on
kuitenkin paikallaan, sillä jo muutaman rivin jälkeen joutuu
pakenemaan suojalasin taakse eristettyyn huoneeseen ironiatasojen noustessa
hengenvaarallisiksi. Hän kirjoittaa, että yritysmaailmassa ”vastuullisuus ei ole trendi vaan ilmiö, joka
on tullut jäädäkseen” ja mainitsee esimerkkinä oman elämänsä, jossa
”vastuullisuuden edistäminen on kulkenut mukanani lähes koko työurani, ensin
kauppiaana, sitten poliitikkona ja nyt olen opiskellut vastuullisuutta keväästä
lähtien.” Toivakka oli edellisessä hallituksessa ulkomaankauppa- ja
kehitysministerinä, kunnes selvisi että hänen perheyhtiönsä oli perustanut 2007
Belgiaan holdingyhtiön verosuunnittelua varten. Vaikka Toivakka istui
perheyhtiön hallituksessa, hän ei oman kertomansa mukaan muista koska sai
tietää verosuunnittelujärjestelyistä vai saiko tietää ollenkaan. Vastuussa
asiasta hän ei kuitenkaan ollut. Tietenkin tämä on sikäli merkityksetöntä, että
Toivakka myös katsoo verosuunnittelun olevan ihan ok, kunhan se vain tehdään laillisesti
(mikä on hyödyllinen näkemys lainsäätäjälle), mutta joku voisi tähän sanoa,
että ehkä Toivakan olisi kannattanut käydä opiskelemassa sitä vastuullisuutta jo
ennen viime kevättä.
Asiaan liittyy tietenkin myös vakavampi pointti ja pelkästään
yhteisöverolla mitattuna Suomi menettää arviolta 430-1400 miljoonaa euroa/vuosi verosuunnitteluun.
Verosuunnittelu myös vääristää markkinoita, sillä ainoastaan suurimmilla
toimijoilla on varaa veronvälttelyteollisuuden palveluihin, mikä puolestaan
mahdollistaa huonostikin toimivien suurten toimijoiden pysymisen voitollisina
ja kilpailussa mukana (esim. jatkuvissa hoitoskandaaleissa ryvettynyt Esperi Care ei
ole maksanut yhteisöveroa Suomessa 3 vuoteen korkojärjestelyjen seurauksena). Veronvälttelyteollisuus
on itsessään sikäli mielenkiintoinen toiminta-ala, ettei se itse asiassa
hyödytä ketään muuta kuin alalla toimivia asianajajia ja verokonsultteja
sekä näiden päämiehiä – jokainen verosuunnitteluun käytetty euro on poissa
varsinaiseen tuotannolliseen toimintaan suuntautuvista resursseista ja kuten
esim. sekä Valtiovarainministeriö että VATT toteavat, oikein suunnatuilla
toimilla verosuunnitteluun voidaan puuttua tekemättä mitään haittaa muulle taloudelle.
Tämä puolestaan tarkoittaa, että verosuunnittelumahdollisuuksien minimoiminen
olisi kaikissa tapauksissa toivottavaa vaikka se samalla vähentäisikin
työllisyyttä veronvälttelyteollisuudessa, sillä näiden ihmisten uudelleen
sijoittuminen lähes mihin tahansa muuhun työpaikkaan olisi kaikkien muiden
näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin heidän nykyinen ammattinsa. Tämän valossa onkin
mukava tietää, että Toivakka oli mukana viime eduskunnassa säätämässä esim. verosuunnittelua
helpottavaa hallintarekisteriä ja nyt kertoo meille vastuullisuuden pysyvästä
maihinnoususta.
Arvioita Suomen veromenetyksistä verosuunnitteluun yhteisöveron kannalta. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti