Verosuunnittelu ja 430-kampanja

Kauppalehti jatkaa erikoista ristiretkeään veropohjan tiivistämistä ajavaa 430-kampanjaa vastaan toimittaja Olli Herralan kirjoittaessa kyseessä olevan ”harhaisesta veropornosta” (aikaisemmin lehti otsikoi asiasta ”kaunaisena kampanjana”). Herrala nostaa erityisesti esille listaamattomien yritysten osinkoverotuksen ja toteaa asiasta mm. että ”Mainostettu 430 miljoonaa on Finnwatchin hihasta ravistama luku, josta liki 300 miljoonaa euroa edustaa listaamattomien yritysten osinkoja […] Osinkoverotus on siedettävää vain sellaisilla listaamattomilla yhtiöillä, joihin on vuosien varrella kertynyt paljon varallisuutta, ja jotka jakavat varallisuuteen nähden melko maltillisia osinkoja”. 430 miljoonaa ei tietenkään ole hihasta vedetty, mutta keskitytäänpä tuohon listaamattomien yritysten verotukseen, koska se on jutun pääasiallinen pihvi. Ongelmana on paitsi korkeampia tuloluokkia hyödyttävä tulonmuunto yhtiössä ansiotulosta matalammin verotettavaksi pääomatuloksi, niin myös nykyjärjestelmän mahdollisuus nostaa yhtiöstä ulos huojennetulla veroprosentilla osinkoja, joiden könttäsumma on sidottu yhtiön nettovarallisuuteen (mihin Herrala itse asiassa näyttäisi viittaavan positiivisena asiana). Jälkimmäinen on ongelma, koska se ohjaa yhtiöitä sijoittamaan nettovarallisuutta kasvattaviin kohteisiin (kiinteistöihin, arvopapereihin, jne.), mikä kyllä maksimoi yhtiöstä huojennetulla veroprosentilla mahdollisesti nostettavat tulot, mutta toisaalta ohjaa resursseja pois tuotannollisista investoinneista, jotka hyödyttäisivät koko yhteiskuntaa.

Asiaa on helppo ajatella näin. Jos verohelpotuksen tuotto on suurempi kuin tuotannollisen investoinnin odotettu tuotto, kannattaa helpotuksen eteen tehdä muuten täysin hyödyttömiäkin asioita ja käytännössä tilanne on analoginen lakiin, jonka perusteella valkoisten elefanttien omistaminen johtaisi tuntuviin verohelpotuksiin. Jos norsuhelpotus on riittävän suuri, sen seurauksena huomattavia resursseja ohjataan sekä norsujen hankkimiseen että norsumäärien optimointiin erilaisten norsuverokonsulttien kautta ja erityisesti varakkaamman väen takapihoille kertyy pinoittain toimettomia norsuja. Tässä kohtaa joku kysyy, onko yhteiskunnan säännöt järkevä järjestää ohjaamaan norsukokoelmien luomiseen. Tähän puolestaan Kauppalehti ym. tahot vastaavat, että tämä on kaunainen kampanja norsuja sekä niiden omistajia vastaan ja kysymys on norsupornoa. Joku saattoi huomata, että tässä keskustelu suistui välittömästi raiteilta eikä itse asiassa ole vaikea ymmärtää miksi. Kysymys siitä pitäisikö yhteiskunnan sääntöjen ohjata resursseja kansantalouden kannalta hyödylliseen toimintaan vaiko täysin hyödyttömään verosäännöstöllä kikkailuun saa jälkimmäisen valitsijat vaikuttamaan omituisilta (tai sitten heillä on oma lehmä ojassa). Sen sijaan jos kysymykseksi vaihdetaan todistaako verosäännöstön muuttaminen kaunaisesta kampanjasta norsujen omistajia/yrittäjiä vastaan ja kuinka paljon, ei ensimmäiseen kysymykseen enää tarvitse vastata.

Tutkimuksesta Harju & Matikka 2017. Yrittäjät reagoivat herkästi verokannustimiin. Kuviossa tulonmuuntoa kuvaava graafi, jossa keskipiste tarkoittaa optimaalista pistettä palkkatulojen ja pääomatulojen jakautumisen välillä verorasituksen minimoimiseksi. Suurin osa tutkituista asetti siis verojärjestelynsä nimenomaisesi optimaalisella tavalla.

https://blog.kauppalehti.fi/metrossanukkuja/outo-430-kampanja-on-harhaista-veropornoa

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kaunainen-kampanja-kiukuttaa-ay-liike-ja-jarjestot-vaativat-430-miljoonan-verotiukennuksia/4c91048f-7670-4a56-aef4-9224016ba74a

https://430.fi/static/signatures/pdfs/mista_luku_430_koostuu.pdf

https://core.ac.uk/download/pdf/162296056.pdf

Verosuunnittelija kertoo vastuullisesta yritystoiminnasta

Uutisia selaillessa kannattaa usein pitää mukana mittaria, joka piipityksellään varoittaa ironian noususta vaaralliselle tasolle. Ex-kansanedustaja Lenita Toivakan (kok) Verkkouutisten kirjoituksen tapauksessa ylimääräinen varoituksen sana on kuitenkin paikallaan, sillä jo muutaman rivin jälkeen joutuu pakenemaan suojalasin taakse eristettyyn huoneeseen ironiatasojen noustessa hengenvaarallisiksi. Hän kirjoittaa, että yritysmaailmassa ”vastuullisuus ei ole trendi vaan ilmiö, joka on tullut jäädäkseen” ja mainitsee esimerkkinä oman elämänsä, jossa ”vastuullisuuden edistäminen on kulkenut mukanani lähes koko työurani, ensin kauppiaana, sitten poliitikkona ja nyt olen opiskellut vastuullisuutta keväästä lähtien.” Toivakka oli edellisessä hallituksessa ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä, kunnes selvisi että hänen perheyhtiönsä oli perustanut 2007 Belgiaan holdingyhtiön verosuunnittelua varten. Vaikka Toivakka istui perheyhtiön hallituksessa, hän ei oman kertomansa mukaan muista koska sai tietää verosuunnittelujärjestelyistä vai saiko tietää ollenkaan. Vastuussa asiasta hän ei kuitenkaan ollut. Tietenkin tämä on sikäli merkityksetöntä, että Toivakka myös katsoo verosuunnittelun olevan ihan ok, kunhan se vain tehdään laillisesti (mikä on hyödyllinen näkemys lainsäätäjälle), mutta joku voisi tähän sanoa, että ehkä Toivakan olisi kannattanut käydä opiskelemassa sitä vastuullisuutta jo ennen viime kevättä.

Asiaan liittyy tietenkin myös vakavampi pointti ja pelkästään yhteisöverolla mitattuna Suomi menettää arviolta 430-1400 miljoonaa euroa/vuosi verosuunnitteluun. Verosuunnittelu myös vääristää markkinoita, sillä ainoastaan suurimmilla toimijoilla on varaa veronvälttelyteollisuuden palveluihin, mikä puolestaan mahdollistaa huonostikin toimivien suurten toimijoiden pysymisen voitollisina ja kilpailussa mukana (esim. jatkuvissa hoitoskandaaleissa ryvettynyt Esperi Care ei ole maksanut yhteisöveroa Suomessa 3 vuoteen korkojärjestelyjen seurauksena). Veronvälttelyteollisuus on itsessään sikäli mielenkiintoinen toiminta-ala, ettei se itse asiassa hyödytä ketään muuta kuin alalla toimivia asianajajia ja verokonsultteja sekä näiden päämiehiä – jokainen verosuunnitteluun käytetty euro on poissa varsinaiseen tuotannolliseen toimintaan suuntautuvista resursseista ja kuten esim. sekä Valtiovarainministeriö että VATT toteavat, oikein suunnatuilla toimilla verosuunnitteluun voidaan puuttua tekemättä mitään haittaa muulle taloudelle. Tämä puolestaan tarkoittaa, että verosuunnittelumahdollisuuksien minimoiminen olisi kaikissa tapauksissa toivottavaa vaikka se samalla vähentäisikin työllisyyttä veronvälttelyteollisuudessa, sillä näiden ihmisten uudelleen sijoittuminen lähes mihin tahansa muuhun työpaikkaan olisi kaikkien muiden näkökulmasta parempi vaihtoehto kuin heidän nykyinen ammattinsa. Tämän valossa onkin mukava tietää, että Toivakka oli mukana viime eduskunnassa säätämässä esim. verosuunnittelua helpottavaa hallintarekisteriä ja nyt kertoo meille vastuullisuuden pysyvästä maihinnoususta.

Arvioita Suomen veromenetyksistä verosuunnitteluun yhteisöveron kannalta.

https://www.verkkouutiset.fi/vastuullisuus-on-tullut-jaadakseen/

https://www.aamulehti.fi/a/23619036

https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/toivakka-kaikki-laillinen-verosuunnittelu-hyvaksyttavaa/711939/

https://finnwatch.org/images/pdf/jaavuori.pdf

https://www.aamulehti.fi/a/c8efd256-3717-4ef2-a300-1d94bb4ebb11

https://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/suomen-korkovahennysrajoitus-hillitsi-monikansallisten-yritysten-voitonsiirtoa

https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tyoryhma-veronvalttaminen-vaikeutuu-kansainvalisin-toimin

Uusfeodalismiin

Yhdysvalloissa vuonna 2013 varakkaan perheen 16-vuotias poika nimeltä Ethan Couch törmäsi humaltuneena autollaan toiseen maantien reunalle pysähtyneeseen autoon tappaen neljä ihmistä ja vahingoittaen yhtätoista muuta. Oikeudenkäynnissä hänen asianajajansa onnistuneesti argumentoi, että poikaa vaivasi ”afluenssa”, eli hänen varakkaat vanhempansa ja etuoikeutettu kasvuympäristö olivat opettaneet hänelle, ettei hänen teoillaan ole negatiivisia seurauksia ja että kaikki ongelmat voidaan aina kuitenkin ratkaista rahalla. Tuomari päätti antaa hänelle opetuksen siitä, että tämä käsitys oli aivan oikea ja tuomitsi hänet pelkästään 10 vuodeksi ehdonalaiseen. Maksimirangaistus olisi ollut 20 vuotta vankilassa.[1] Vuonna 2015 Conrad Hilton (paremmin tunnettu Paris Hiltonin veljenä) puolestaan riehui väkivaltaisesti lentokoneessa, poltti siellä pilveä, laittoi palohälyttimen pois toimintakunnosta ja uhkasi tappaa koneen miehistön. Hän sai toimistaan 5000 dollaria sakkoa ja noin viiden kuukauden ajaksi yhdyskuntapalvelua. Jälleen maksimirangaistus olisi ollut 20 vuotta vankilassa.[2]

Mitä näillä tapauksilla nyt sitten on tekemistä minkään kanssa, erityisesti Suomessa? No, ensiksi huomioitakoon, että kyseessä ei ole mikään kolmannen maailman kleptokratia, jossa yläluokka saa vapaasti tappaa köyhälistöä, vaan maailman rikkain maa ja oletettu oikeusvaltio, eli Yhdysvallat, jossa kuitenkin varallisuuserot ovat täysin lähteneet käsistä viimeisen 30-40 vuoden aikana. Vaikka lähes kaikissa OECD-maissa (eli maailman rikkaimmissa valtioissa) varallisuuserot ovat nykyisin suuremmat kuin pitkiin aikoihin,[3] niin Yhdysvallat on länsimaiden keskuudessa tässä suhteessa pitkälti omassa sarjassaan.[4] Niinpä samalla kun esimerkiksi kaikista maassa syntyneistä lapsista noin 40 % viettää vähintään vuoden köyhyysrajan alapuolella ennen täysi-ikäisyyttä,[5] niin toisaalta top 0,1 % väestöstä omistaa varallisuutta suurin piirtein yhtä paljon kuin alimmat 90 %.[6]

Pointtina oli siis, että tältä näyttää oikeusjärjestelmäkin yhteiskunnassa, joka on vakavasti jakautunut niihin, jotka omistavat kaiken ja niihin jotka eivät omista mitään. Paitsi että Conrad Hilton avoimesti kutsui kanssamatkustajiaan talonpojiksi ja syytti miehistöä asettumisesta näiden puolelle, niin hän myös totesi, että hänen isänsä oli aikaisemmin hankkiutunut samanlaisesta tapauksesta eroon 300 000 dollarilla. Ethan Couchin tuominnut tuomari puolestaan oli aikaisemmin tuominnut samankaltaisesta kuolemantuottamuksesta 14-vuotiaan pojan 10 vuodeksi vankilaan, mutta samalla antoi siis Couchille vain 10 vuotta ehdonalaista.[7] Eikä kyse ole edes välttämättä siitä, että esimerkiksi mainittu tuomari olisi jotenkin erityisen paha ihminen, vaan siitä että kun hän katsoo Ethan Couchia, hän näkee oman lapsenlapsensa, hän näkee jonkun, joka ei tarkoita pahaa, vaan on yksinkertaisesti tehnyt virheen. Kun sama tuomari katsoo 14-vuotiasta katujen kasvattia, hän näkee vaarallisten luokkien edustajan, joka jo luontonsa/kulttuurinsa pohjalta on epäilyttävä tai väkivaltainen ja hänestä on tehtävä esimerkki muille, etteivät nämä ole vaaraksi yhteiskunnalle ja sen kunniallisille edustajille. Kyse on siis yläluokan sulkeutumisesta kartanoihin ja kultaisiin häkkeihin, joissa kaikki kosketus tavallisen kansalaisen elämään on kadonnut. Tämän seurauksena joidenkin ajatusmaailmat myös helpommin muuttuvat varsin viheliäisiksi.

Mutta eihän mitään tällaista ole Suomessa tapahtumassa. Eikö? Presidentti Niinistö myönsi puheessaan elokuussa, että Suomi on jakautumassa taloudellisten linjojen pohjalta,[8] eikä tämä itse asiassa ole ainakaan ihan tuulesta temmattu väite, sillä maamme on viimeisen 30 vuoden aikana ollut niiden OECD-yhteiskuntien joukossa, joissa tuloerot ovat kasvaneet kaikkein voimakkainta vauhtia.[9] Näin asiat myös koetaan kansalaisten keskuudessa: 74 % ihmisistä uskoo, että hyvän elämän edellytykset ovat heikentyneet viime vuosina ja 82 % että eriarvoistuminen uhkaa suomalaista yhteiskuntaa.[10] Esimerkiksi vuonna 2015 toteutettu Helsingin Sanomien köyhyyskysely puolestaan kertoo siitä, että ainakin osa varakkaista on jo liihottelemassa omaan kuplaansa. Kuten eräs vastaajista asian tiivistää: ”Halveksin köyhiä, koska heiltä puuttuvat lähes kaikki terveen ja onnistuneen ihmisen piirteet.” Vastaus voi olla äärilaidalta, mutta itseasiassa joka neljäs varakkaista vastaajista suhtautui köyhiin vihamielisesti, ylimielisesti tai halveksuen. Samoin 34 % rikkaista katsoi, että ”kaikkien pitää parantaa omaa asemaansa itse työtä tekemällä, kouluttautumalla tai kehittämällä itseään tai että kaikilla on jo siihen tasavertaiset mahdollisuudet”.[11] Kouluttautumisessa tai itsensä kehittämisessä ei tietenkään ole mitään pahaa (päinvastoin), mutta suomeksi käännettynä näiden ihmisten mielestä mitään rakenteellisia ongelmia ei siis ole olemassakaan ja esimerkiksi Suomen työttömien kaikki ongelmat ratkeaisivat, kunhan kaikki 380 000 ymmärtäisivät vain survoutua 68 000 avoimeen työpaikkaan.[12]

Suomi ei tietenkään ole Yhdysvallat ja samanlaisesta jaosta ryöväriparoneihin ja talonpoikiin ollaan vielä kaukana, mutta haluttu suunta näyttää tulleen valituksi, eikä kurssin muutoksesta ole merkkejä. Hallituspuolueet ja niiden edustajat antavat jo esimerkkejä uuden ajan ajatusmaailmasta: Elina Lepomäen (kok.) mielestä veronkierto on moraalisesti oikein, kunhan se vain tehdään lakiin jätettyjen reikien kautta;[13] Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Jukka Vihriälä tuomittiin korkeimmassa oikeudessa törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta, mutta samalla viikolla myöhemmin hänet kutsuttiin Keskustan kunniajäseneksi;[14] ulkoministeri Soini ilmoitti kesällä (mahdollisesti  jo kuntavaaleja ennakoiden), että valheet eivät ole valehtelijan vika, vaan median.[15] Ja niin edelleen. Kaikki tämä on siis täysin julkista, mikä näyttäisi viittaavan siihen, että korruptio, valehtelu ja muut vastaavat käytännöt ovat ilmeisesti siirtymässä julkisesti hyväksyttäviksi käytännöiksi. Ei siinä, etteikö mainituilla käytännöillä olisi pitkä historia niin täällä kuin muuallakin, mutta muistini mukaan joskus vanhempina aikoina niitä sentään ymmärrettiin hävetä, jos tieto sattui vuotamaan julkisuuteen. Niin maailma muuttuu, Eskoseni, ja siinä missä työttömyystuella elävä köyhä on nykyään sosiaalipummi, niin miljoonia euroja valtiolta ja Suomen kansalaisilta huijaava verosuunnittelija on suoraselkäinen yhteiskunnan tukipylväs.

---

[1] http://news.nationalpost.com/news/teen-who-killed-four-while-driving-three-times-over-the-limit-gets-off-because-his-rich-parents-papered-him

[2] http://www.independent.co.uk/news/people/conrad-hilton-sentenced-after-threatening-airline-crew-and-calling-passengers-peasants-10325080.html; http://edition.cnn.com/2015/02/04/entertainment/conrad-hilton-assaulting-intimidating-flight-attendants-charge/

[3] http://money.cnn.com/2015/05/21/news/economy/worst-inequality-countries-oecd/

[4] http://www.huffingtonpost.com/2013/08/15/income-inequality-wall-street_n_3762422.html

[5] http://www.cbsnews.com/news/the-shocking-reach-of-us-child-poverty/

[6] https://www.theguardian.com/business/2014/nov/13/us-wealth-inequality-top-01-worth-as-much-as-the-bottom-90

[7] http://www.dailymail.co.uk/news/article-2524108/Judge-let-spoiled-rich-teen-killed-DUI-previously-boy-aged-fourteen-prison-TEN-YEARS.html

[8] https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/201972-suomi-jakautumassa-presidentti-niinisto-hatkahti-raporttia-yhteiskunnan-tilasta

[9] https://www.oecd.org/els/soc/Focus-Inequality-and-Growth-2014.pdf

[10] http://e2.fi/wp-content/uploads/2016/06/kmt_net.pdf sivu 11.

[11] http://www.hs.fi/sunnuntai/a1450417337441

[12] http://yle.fi/uutiset/3-9113543

[13] http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2671438/Lepomaki+verosuunnittelusta+Totta+kai+se+on+moraalisesti+oikein

[14] http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016060921700843_uu.shtml

[15] http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/soini-huomenta-suomessa-brexit-toteutuu-varmasti-myos-fixit-mahdollinen/5964882