Iltalehden Mika Koskinen peräänkuuluttaa ”työntekijöiden
kannalta ikäviä ja radikaaleja uudistuksia” vaihtoehtona Antti Rinteen
oletetulle velkarallille. En ole varma yrittääkö IL tehdä parodiaa velkakeskustelusta,
mutta tämä on yksi absurdeimpia tekstejä, mitä olen koskaan nähnyt. Pelkällä
sattumanvaraisella tökkäyksellä todennäköisesti osuu kohtaan, jossa ei ole tolkkua,
mutta oma suosikkini on tämä: ”Mitä sitten tehdään, jos taloussuhdanne kääntyy
nopeasti huonompaan suuntaan tai korot lähtevät nousuun? Toivottavasti
Säätytalon viisikko uhraa edes pienen ajatuksen tällekin tulevaisuudenkuvalle.”
Joku saattoi huomata, että nämä ovat päinvastaiset, toisensa poissulkevat
skenaariot. Korkojen nousu tarkoittaisi, että EKP pelkkää euroalueen talouden
ylikuumenevan liiallisen kysynnän seurauksena ja pyrkii hillitsemään vauhtia
korkojen nostolla – tämä tarina on fantastisia uutisia Suomelle, jonka on
mahdotonta olla olematta mukana Euroopan mittaisessa buumissa (71% viennistämme
menee Eurooppaan) ja käytännössä ainoa ajatus, mikä asialle tarvitsisi uhrata
on, että koska avataan samppanjapullot. Taloussuhdanteen kääntyminen huonompaan
puolestaan on tarina riittämättömästä kysynnästä, joka voidaan korjata stimuloimalla
taloutta suuremman alijäämän kautta. Tiedän että velkahysteerikkojen maailmassa
tämä on sietämätön ajatus, mutta se on itse asiassa suoraan kansantalouden
ABC:stä ja koska tässä skenaariossa EKP pyrkii myös edelleen elvyttämään
pitämällä korot nollassa, eivät korkokustannukset tule aiheuttamaan ongelmaa.
Joka tapauksessa meni taloudella hyvin tai huonosti, IL:n vastaus on
velkahysteria.
Otetaanpa toinenkin esimerkki: ”Ongelma on siinä, että
koulutuksen ja tutkimuksen lisäksi rahaa ollaan nyt sirottelemassa kaikkeen
muuhunkin hyvään ja kauniiseen. Yhtälö ei toimi. Tai toimii, jos velkahanat
avataan uudestaan. Työllisyysasteen nostaminen olisi fiksuin tapa kasvattaa
valtion verotuloja, joilla hyvinvointipalvelut voidaan rahoittaa.” Jälleen,
teksti on ristiriidassa itsensä kanssa. Alijäämän kasvattaminen ottamalla
lisävelkaa tarkoittaa määritelmällisesti talouden ekspansiota, mikä tarkoittaa
työllisyyden kasvua työvoiman kysynnän lisääntyessä – tämä olisi itse asiassa
helpoin tapa nostaa työllisyysastetta ja huomattavasti järkevämpää esim. kuin
tunti/viikko töiden lisääminen aktiivimallilla yms. toimilla, joita Koskinen
peräänkuuluttaa. Minä en tiedä minkälaista politiikka Rinteen (mahdollinen)
hallitus aikoo harjoittaa, mutta jos yrittäisin arvailla aiheita ja kirjoittaa
niistä kritiikkiä, saisin tätä parempaa tekstiä aikaan pieraisemalla paperille.
 |
| Euroopan Keskuspankki pudotti vuodesta 2012 eteenpäin korkoastettaan yrittäen elvyttää kysyntää ja sitä kautta taloutta. Tämä on yhdessä velkakirjojen osto-ohjelman kanssa jossain määrin toiminut, mutta ongelma korkoelvytyksessä on, ettei nollan alle juuri voi mennä. Joka tapauksessa korot nousevat uudestaan vasta, kun EKP pelkää euroalueen talouden ylikuumenevan, mitä ei ole horisontissa. |
 |
| 71% Suomen viennistä vuonna 2016 meni Eurooppaan. |
 |
| Pelkästään euroalueen maiden osuus tästä oli n. 40%. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti